Otavalvattia ja litulaukkaa: villiyrttikurssilla vihreät herkut tutuiksi

Nokkonen.

Muodonmuutoksia ry järjestää tulevana lauantaina kello 10–15 Villiyrtit ruuanvalmistuksessa –kurssin Luopioisten Pöllökartanossa. Vihreä onkin Mumun tämän kesän väri, sillä 29.6. avautuu laaja näyttelykokonaisuus Klorofylli – valoherkkä pigmentti Mikkolan Navetan pihapiirissä.

Pääsymaksullisella villiyrittikurssilla etsiydytään aluksi lähiluontoon etsimään raaka-aineita herkkuaterioihin. Sen jälkeen valmistetaan maistuva maistelumenu, joka tietysti popsitaan parempiin suihin päivän päätteeksi. Kurssilla pääsee sinuiksi monien villiyrttien kanssa ja sen jälkeen on helppo itse etsiskellä omiin makumieltymyksiin sopivia kasveja. Kurssin ohjaajina toimivat Pia Suhonen ja Piritta Pääkkö. Ilmoittautumiset voi tehdä Pialle (0400 447 319) perjantaihin 7. kesäkuuta kello 15 mennessä.

Suomen luonto pursuaa mitä hienoimpia kasveja erityisesti näin alkukesällä. Monet niistä on viime aikoina koettu lähinnä puutarhurin kiusanhengiksi, mutta entisinä aikoina luonto tuotti terveellistä ja ravintorikasta syötävää juuri silloin kun väki oli talven jäljiltä heikossa kunnossa. Silloin osattiin käyttää luontoäidin ruokakomeron aineksia monipuolisesti sekä syötäväksi että lääkinnällisiin tarkoituksiin. Ei ehkä tunnettu tarkalleen kasvien vitamiinipitoisuuksia tai muita hienoja ominaisuuksia, tiedettiin vain, että syömällä vaikkapa nokkoskeittoa tai vuohenputkia olo koheni ja jaksoi taas tehdä toukotöitä.

Viime vuosina villivihannesten arvostus on noussut kohisten. On tajuttu, että lähimetsät ja niityt ovat täynnä ravinteikasta syötävää ja monenlaisten ruokien raaka-aineita. Suomessa myös viljellään villiyrttejä kaupallisesti ja niiden teho tunnustetaan nyt ihan tieteellisestikin. Yksi vanhimmista yrttien hyödyntäjistä on Hämeenkyrössä sijaitseva Frantsilan yrttitila.

Ravintoarvot huipussaan

Villivihanneksien käyttö laajentaa luonnon satokautta alkukesään. Marjat ja sienethän me osaamme hakea metsästä, miksei myöskin nokkoset, vuohenputket, kuusenkerkät ja lukemattomat muut villiyrtit. Otetaanpa esimerkiksi nokkonen, tuo polttava vihulainen. Nokkonen on uskomattoman ravintorikas. Siinä on enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa, enemmän rautaa kuin pinaatissa, enemmän kalsiumia kuin maidossa. Lisäksi se sisältää runsaasti mangaania, seleeniä, sinkkiä, kaliumia ja aminohappoja. Se tunnettiin ennen myös väsähtäneen mieskunnon elvyttäjänä – eikä ihme moisilla ravintoainepitoisuuksilla. Keskiajalla naisia jopa kiellettiin syömästä nokkosia, koska he saattoivat siitä liikaa innostua.

Toinen tuttuakin tutumpi villiyrtti on vuohenputki, jonka kasvua ei juuri mikään pysty ainakaan täällä etelässä hillitsemään. Vuohenputki sopii salaatteihin, keittoihin, lähes kaikkeen. Syömällä sitä ei taida saada puutarhastaan pois, mutta voihan aina yrittää. Reippaasti leviävä vuohenputki sisältää erityisen paljon valkuaisaineita.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?