Kolumni: Maaseudun tulevaisuus

Mummon murinat

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten maalla väki on vähentynyt ja suuret kaupungit sen kun kasvavat. Mummokin on pohtinut, minkälainen lienee maaseudun tulevaisuus. Lokakuun 11. päivänä sitten yllättäen tuntui tulevan lisätietoa asiasta, kun postilaatikkoon oli ilmestynyt paksu sanomalehti. Sivut olivat kaksi kertaa Aamulehden kokoiset ja niitä oli kuusikymmentä. Lehden nimi oli Maaseudun Tulevaisuus.

Lehti oli tuttu maalaistalossa nuoruutensa eläneelle. Eteläisellä Pohjanmaalla oli päivälehtenä Maalaisliiton äänenkannattaja Ilkka. Maaseudun tulevaisuus taisi ilmestyä kerran viikossa, ja kun se oli maataloustuottajien ammattilehti, ei siitä nuori neito lukenut kuin sarjakuvat ja pakinat. Yli viisikymmentä vuotta meni ilman tuota lehteä. Sitten joskus vanhuudessa, kun on odotellut vuoroaan Luopioisten terveysasemalla, on tullut sitä selailleeksi. Eipä se juuri muuten ole käteen osunut. Ei taida olla enää ketään lähisukulaistakaan, jolle maataloustuotanto yhä olisi päätyö.

Uteliaana ja ihmeissään alkoi selailla tuota Maaseudun Tulevaisuutta. Mistä oli kysymys, kun se nyt minulle tuli? Löytyihän vastaus heti alkulehdestä. Jättinumeroa jaettiin puoleen miljoonaan talouteen. Joku tamperelaistuttukin kertoi lehden saaneensa. Paljonko meni helsinkiläistalouksiin? Ja mikä mahtoi olla tämän erikoisnumeron jakotiheys täällä Sydän-Hämeessä?

Saattaa olla, että tuollaisella julkaisulla on iso vaikutus. Aletaan vakavissaan pohtia, mitä meidän maaseutulaisten pitäisi tehdä, ettei tulevaisuus olisi kovin ankea. Näillä main ei niin toivottomalta tunnukaan, kun täällä runsas kesäasutus antaa lisäelinvoimaa. Ja sellainenkin ilmiö on todettu, että monet muuttavat takaisin eläkepäivikseen näihin rakkaisiin maisemiin. Ikärakenne ei tosin paljon muutu, mutta verotulolisäys tekee hyvää.

Lokakuun 16. päivänä TV-uutisissa puhuttiin huolestuneina tästä kaupungistumisesta. Mitä sitten on tehtävissä vai onko mitään toivoa? Pitäisikö esimerkiksi Pälkäneelle, tänne takamaillekin, pistää pystyyn uusia tehtaita? Pitäisikö Sappeen hiihtokeskuksen lisäksi keksiä vetäviä vapaa-ajan houkuttimia? Hierokaamme aivonystyröitä ja pitäkäämme luovasti ajattelevien tuumintataukoja.

Uusien tulolähteiden hankkimisessa eivät nämä sydänhämäläiset vaikuta ollenkaan hitailta, mielikuvitustakaan tuskin puuttuu pahemmin kuin Suomessa yleensä. Ulkomailtakin tänne muuttaa jonkin verran uudenlaista väkeä, saattaa tulla uusia ideoitakin ja luomisvoimaa. Äskettäin tässä lehdessä kerrottiin Aitoon Kaukkalan kylähistoriikista ja Kaunis Kaarina -filmin kuvauksista. Ahaa! Kuinkahan moneen TV-sarjaan ja elokuvaan on näissä maisemissa kuvauksia vuosikymmenten kuluessa tehty? Sillä tuotantosektorilla voisi olla markkinoinnin paikka.

Mymmeli