Karikekerroksen pikkupöpöt mutustelevat ravinteet ja muuttavat harjuun imeytetyn järviveden juotavan puhtaaksi. Jotenkin tähän tapaan opetin Sydän-Hämeen Lehden lukijoita ensimmäisessä jutussani 1990-luvun puolivälissä.
Vajaat 25 vuotta myöhemmin voi myöntää, että sekä tekopohjavesitietous että kuvakulma olivat pielessä. Tutkimus on osoittanut, ettei imeytetty vesi puhdistu harjun pinta- vaan pohjakerroksissa. Heikki Mäljä puolestaan teki selväksi, mitä hankkeesta piti Pälkäneellä ajatella. Hän sai heräteltyä maanomistajat ja kunnan niin, että 20 viime vuotta Tavasea on vastustettu yksituumaisesti. Paikallislehden jutut on kirjoitettu paikallisesta kuvakulmasta: kaupungit havittelevat meidän luonnonvarojamme, ja vesitehdas poikisi paikkakunnalle rajoituksia ja riskejä.
Tekopohjavesihankkeesta tuli paitsi ikuisuusaihe, myös poikkeuksellinen teema, sillä paikallislehti valitsi siinä puolensa: tutkimuksista ja asiantuntijalausunnoista poimittiin seikat, joka todistivat, ettei hanketta voi toteuttaa Pälkäneellä. Lehdestä tuli osallinen viimeistään lausuntovaiheessa, kun nettiin koottiin faktoja valitusten pohjaksi.
Seutuyhteistyöstä kuntaliitoksiin
Ehdin tarkastella maailmaa reilut parikymmentä vuotta paikallislehtitoimittajan kuvakulmasta. Jatkuvien muutosten keskellä ei aina huomaa isoja linjoja – eikä pikkumurheiden keskellä sitä, milloin ne hyvät ajat ovat. Syvästä 90-luvun lamasta toipunut maa on saanut nauttia poikkeuksellisen vakaasta ajasta.
Toki EU-aika on muuttanut Sydän-Hämettä. Toisiinsa aiemminkin tukeutuneet maalaiskunnat ryhtyivät entistä tiiviimpään seutuyhteistyöhön. Se jäi ohimeneväksi välivaiheeksi, sillä sahalahtelaisia ei kiinnostanut kulkea Kangasalan kautta Pälkäneelle asioimaan.
Kuntaliitoskauden erikoisin näytelmä nähtiin Kuhmalahdella. Somea edeltäneellä ajalla nettikeskustelu käytiin paikallislehden sivuilla. Siellä pari mielipidevaikuttajaa kävi keskenään näytöspainia, jossa he vastailivat itselleen.
Liitoskunnista Kuhmalahti selvisi pontevimmin: puitteet rakennettiin kuntoon, eikä se jäänyt naapurinsa tapaan odottelemaan, millä vuosikymmenellä pyörätie saataisiin valmiiksi.
Entisistä kuntakeskuksista vireimpänä säilyi Luopioinen. Luovuus ei muuttanut viranhaltijoiden mukana Onkkaalaan, vaan paikalliset puuhamiehet ryhtyivät kehittämään kyläänsä.
EU-aika sai muutkin kylät tekemään kehittämissuunnitelmia saadakseen tukea hankkeilleen. Kaikesta kylien kehittämisestä huolimatta aikakausi jää historiaan keskittämisen aikana. Yritykset, palvelut ja tuotanto ovat keskittyneet entistä suurempiin yksiköihin. Maaseudun ihmiset työskentelevät ja asioivat aiempaa isommalla reviirillä.
Myös täällä käydään työssä yhä kauempaa. Tuntuu siltä, että globaalissa maailmassa kaikki tuodaan kaukaa tai tehdään täällä ulkomaalaisvoimin. Siinä on ollut totuttelemista, kun tiloilla, tehtaissa ja työmailla puhutaan yhtäkkiä vieraita kieliä.
Hulppeista hankkeista Sappee toteutui
90-luvun laman alla Sydän-Hämeessä virisi hulppeita hankkeita, kuten Rajalanniemen kylpylä. Sappeen laskettelukeskus pääsi omistajanvaihdoksen jälkeen jaloilleen. Vilkkaimpina vuosina Sappeeseen rakennettiin enemmän kuin muuhun kuntaan yhteensä. Alueen kehittämisessä osattiin hyödyntää hankerahaa, mutta varsinainen neronleimaus oli hinnoittelun uusiksi laittanut kausikorttikampanja. Sen ansiosta Sappee on paaluttanut asemansa eteläisen Suomen ykkösrinteenä.
Sydän-Hämeessä on eletty jo pitkään alhaisen syntyvyyden aikaa. Muuttajat pitivät keskustaajamat elinvoimaisina, mutta sivukyliin lapsiperheitä ei ole riittänyt. Nyt tehdään työtä, että edes Onkkaala pysyisi kartalla. Parikymmentä vuotta sitten koulujensa puolesta taistelivat Ämmätsän kokoiset kylät. Nyt vaakalaudalla ovat kaikki sivukoulut.
Paperilehden lopettaa posti, eikä netti
Reilun parinkymmenen vuoden Sydäri-ajanjaksolla maailmaa muutti kaksi suurta voimaa, globalisaatio ja digitalisaatio. Nyt rajojen pyyhkimisen sijaan rakennetaan muureja sekä ihmisille että kaupalle. Tähän saakka on nautittu globaalin maailman hedelmiä, nyt pitäisi ratkaista myös globaalin maailman ongelmat. Se tulee muuttamaan kaikkien elämää joko sääntelyn tai katastrofien kautta.
Digitalisaation vyöry sen sijaan jatkuu. Pälkäne on pelannut korttinsa fiksusti. Joka kylään rakennettavan laajakaistan ansiosta maaseutu pysyy tulevaisuudessakin maailmankartalla. 5G-verkot ja muut tulevaisuuden tietoliikenneratkaisut perustuvat tähän perusinfrasturktuuriin.
Maailman muuttuminen on muuttanut myös medioita. Sydärissä askarreltiin sisältöä nettiin jo silloin, kun ihmisillä ei vielä ollut koneita eikä älyluureja. Videoita editoitiin, vaikkei lukijoilla ollut yhteyksiä, joiden kautta niitä olisi voinut katsoa.
Oppirahat eivät ole menneet hukkaan. Paikallisuutiset luetaan entistä useammin ja nopeammin kännykän ruudulta. Ilman nettisatsauksia tulevaisuus olisi varsin näköalaton, sillä postin palvelutaso ja hinnoittelu ovat tekemässä paperilehden jakamisen mahdottomaksi. Voi hyvin olla, että jo ennen Sydärin satavuotisjuhlia ainoastaan erikoisnumerot painetaan paperille, sillä jokaviikkoinen paperilehti muuttuu liian kalliiksi ylellisyystuotteeksi.
Reunamerkintä
Muistoja alimmasta pöytälaatikosta
Parhaita uutisia ovat huonot uutiset. Onneksi niitä sattuu korkeintaan jokunen vuodessa. Ehkä ikimuistoisin uutinen sattui parikymmenvuotisen Sydäri-uran alkutaipaleella, kun Hawk-hävittäjä putosi Laipanmaahan. Pahaksi onneksi oma auto sattui silloin olemaan pajalla, joten kiidin etsintöihin toimitussihteerin laina-autolla. Kukkolan suoralla rinnalle ajoi tumma auto, vaikka nopeutta oli melkein 150 kilometriä tunnissa. Ikkunan takana virkapukuinen mies elehti, että vauhtia on reilusti. Yritin viittoilla takaisin, sillä uskoin pääseväni pälkähästä, jos pääsisin selittämään tilanteen. Parin viikon päästä paikallispoliisi soitti ja tivasi, kuka autolla oli kaahannut ja kutsui kuittaamaan sakot.
Hävittäjäuutiskiire tuotti toisenkin ikimuistoisen mokan. Onnettomuuden syitä selvitettiin painopäivän tiedotustilaisuudessa. Juttu ehti lehteen, mutta siihen jäi nolo moka, kun selostin, kuinka heittoistuin iski jalkoihin, jotka olivat irrallaan penkistä. Penkistä oli kuitenkin jäänyt pois K-kirjain.
Silkkaa raivoa lukijoissa herätti kirveen kanssa heiluneen yrittäjän haastattelu, sillä lehdestä jäi epähuomiossa pois varsinainen uutinen, joka kertoi yöllisen selkkauksen faktat. Siksi näytti siltä, että lehti puolusteli tekoa.
Seuraavana viikonloppuna paljubileiden ilmapiiri muuttui, kun puhelin soi ja paikallisen baarin asiakas kertoi kuulleensa, että sieltä oli lähdössä räjähteiden kanssa porukkaa vierailulle yrittäjän luokse. Ajattelin, että se olisi enemmän virkavallan kuin paikallislehden asia.
Eniten harmittamaan jäävät mokat, joista on aiheutunut harmia sivulliselle. Niistä pahimman aiheutti paikallistuntemuksen puute. Vasta Pälkäneelle muuttaneena en voinut tietää, että MLL:n kautta äitienpäiväjuttuun löytynyt kotiäiti kuului lottovoittajasukuun. Seuraavat viikot mielipidepalstalta saatiin lukea, että helppohan se on rikkaan jäädä lasten kanssa kotiin.
Lukijapalautetta ja Kangasalan terrori-isku
Lehteä luetaan suurennuslasin kanssa päätoimittajavaihdoksen jälkeen. Myös jonkun aiheen puuttuminen tulkitaan helposti linjanmuutokseksi.
Kalenterivuodessa on puolenkymmentä isänmaallista juhlaa. Niistä isoimpia juhlistettiin aikanaan kaikissa neljässä pitäjässä. Kaveriporukan nimissä lähetetyssä kortissa ilmoitettiin, että juhlapäivä oli sivuutettu lehdessä liian kevyesti, ja siksi porukka oli päättänyt päästä päätoimittajasta.
Kortista tuli värikkäälle palautteelle varatun laatikon ensimmäinen muisto. Havahduin vaikuttamisyrityksiin vasta 15 vuotta myöhemmin, kun tutkija haastatteli aiheesta.
Syksyllä 2015 uhkauksista tuli yhtäkkiä arkea, kun turvapaikanhakijakriisi toi väkeä myös Kangasalle ja Pälkäneelle. Nettikeskustelun siivoaminen ja sairaat sähköpostit tekivät näkyväksi ilmiön, josta siihen saakka ei tiedetty mitään. Valeuutissivustot olivat luoneet verkoston, joka vyörytti rasistista raivoa ennennäkemättömällä voimalla.
Kirjoittajat uskoivat olevansa tärkeällä asialla varoittaessaan etukäteen raiskauksista ja terrorismista. Heidän lietsontansa saattoi aiheuttaa seudun ensimmäisen terroriteon: 12. joulukuuta ohiajaneesta autosta hyökättiin Kaivannossa puukkojen kanssa turvapaikanhakijan kimppuun. Tapaus päätyi netistä löytyvään kansainväliseen terrori-iskujen tietokantaan (Global Terrorism Database). Ennen vuosien 2015–2016 rasistisia hyökkäyksiä Suomi oli mainittu tilastossa lähinnä kouluampujien ja eläinaktivistien vuoksi.
