NyKynUoREt ovAT NiIn HuOnoKÄytÖkSisIÄ!!1 Valmistautukaa, lapsukaiset. Täältä tulee taas se keski-ikäisten kestoaihe: pilalle mennyt nuoriso. Tällaisten kommenttien alullepanija on useimmiten huoli siitä, mihin suuntaan tämä maailma on menossa. Ihmisten vanhetessa heidän prioriteettinsa kääntyvät sisäänpäin. Arjen ja perheen pystyssä pitäminen vaatii veronsa, eikä enää ole aikaa perehtyä uusimpiin ilmiöihin. Sitä vastoin nuorena tärkeintä on omaksua kaikki nämä uusimmat villitykset osaksi ilmaisuaan. Meemit ja trendit kuolevat nopeasti, niihin on tartuttava heti, jotta voit kuulua joukkoon.
Tämä kärryiltä putoaminen tapahtuu asteittain, ja sen huomaaminen vie aikaa. Ensiksi vaihtuvat artistit, musiikkityylit- ja kappaleet sekä näyttelijät. Yksi kerrallaan ne vaipuvat unholaan ja jossain kohtaa on se piste, milloin radiosta kuuluvat kappaleet ovat kaikki tuntemattomia. Teini-ikänäsi tunnetuimmat näyttelijät siirtyvät pienempiin projekteihin, perustavat perheitä ja häviävät framilta. Kun ihminen saapuu eläkeikään, hänen tuntemansa kulttuuri on kokonaan kuollut. Toki on ihmisiä, jotka sinnittelevät uusimpien virtausten perässä, mutta heidän tuntemaansa maailmaa ei enää ole.
Viime kesänä kävin katsomassa tansseja Vilpolan lavalla. Paikka oli täynnä varttuneempaa väkeä kauniissa puvuissaan ja kesäleningeissään. Musiikki vei ja he pääsivät taas tapailemaan tuttuja askelia. Mielessäni häivähti suru. Tällaiset tapahtumat käyvät yhä harvempaan. Siitä maailmasta, minkä he tunsivat, on enää hyvin vähän jäljellä. He eivät voi avata radiota ja sattumalla löytää sitä nuoruutensa lempikappaletta. Heidän aikansa musiikkityyli, elokuvat, vaatetus ja ajatukset ovat hautautuneet jo monen muun vuosikymmenen virtausten alle.
Niin tulee meidänkin kulttuurimme häviämään.
Tämä ei tarkoita, että maailman pitäisi pysähtyä ja jäädä jankkaamaan samoja asioita vuosikymmenestä toiseen. Uudet tuulet ovat useimmiten positiivinen juttu, mutta on hyvä muistaa, että nämä nuorisosta valittajat ovat täysin vieraalla maaperällä. He eivät ole välttämättä huomanneet, milloin heidän tuntemansa kulttuuri kukistui, eivätkä he tiedä, mitä muuta on luvassa. Siksi tarvitaan ymmärrystä. Kukin voi esimerkillään osoittaa, että hyvä tästä maailmasta tulee.
Ja jos ei vielä meidän aikanamme, niin ehkä sitten seuraavassa polvessa.
Kommentointi on suljettu.