Kostian koulun tilanne, päätöksenteon vaiheet ja koulujen asettaminen toisiaan vastaan nostattivat kysymyksiä – aitoolaiset järjestivät kuulemistilaisuuden itse

Aitoossa on totuttu talkoilemaan ja tekemään itse. Tästä tekemisen hengestä on tuoreimpana osoituksena koulun vanhempainryhmän ja kyläyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuus, jossa puntaroitiin lakkautusuhan alla olevan alakoulun tulevaisuutta.

Se, miksi tilaisuus oli kyläaktiivien eikä kunnan järjestämä, herätti ihmetystä.

– En ymmärrä, miksi kunta ei itse järjestä kuulemistilaisuutta, Kati Penttilä kummasteli.

Penttilän kysymystä kommentoi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mirva Kittilä (kesk).

– Ei ole kuntalaisten tehtävä järjestää kuulemistilaisuutta. Kuntalain perusperiaatteet eivät nyt toteudu.

Myös kunnanhallituksen jäsen Outi Viitanen (kesk) muistutti, ettei kuntalaisia ole kuntalain mukaisesti infottu eikä heiltä ole kysytty mielipiteitä.

Järjestäjät olivat kutsuneet tilaisuuteen Pälkäneen kunnanvaltuutetut, sivistyslautakunnan jäsenet, kunnanjohtajan ja sivistysjohtajan sekä Aitoon kyläläiset. Paikalla oli parisenkymmentä luottamushenkilöä. Kunnanjohtaja oli kuumetaudin takia poissa. Poissa oli myös sivistysjohtaja. Kyläläisiä oli Aitoon koululla tiistai-illan kokouksessa runsaat sata.

 

Tiukka talous, vähemmän lapsia

Aitoon, Harhalan ja Rautajärven koulujen mahdollisten lakkauttamisten taustalla vaikuttavat Pälkäneen kunnan heikko taloudellinen tilanne ja maanlaajuisena suuntauksena ilmenevä lasten väheneminen. Riina Marttila kysyi, miksi sivistyslautakunta päätyi esittämään Pälkäneelle kahden koulun mallia, jossa alakoulut toimisivat Luopioisissa ja Pälkäneen keskustassa.

– Kunnanhallitus on antanut budjettiraamit, joiden puitteissa opetustoimi tulee Pälkäneellä järjestää. Raami on tiukka, koska kunnan taloudellinen tilanne on heikko. Olemme miettineet lautakunnassa, miten lasten opetus saadaan järjestettyä laadukkaasti, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Rainer Zeitlin (kok) vastasi.

– Jos olemme kolmena peräkkäisenä vuotena alijäämäinen, niin silloin olemme kriisikunta, hän lisäsi.

Koulujen mahdollisista lakkauttamisista päättää viime kädessä kunnanvaltuusto. Hannu Soukkio epäili, että todelliset päätökset tehdään jossakin muualla kuin valtuustosalissa.

 

Kostian tilanne selville ensin

Kolmen alakoulun tulevaisuutta koskevia päätöksiä vaikeuttaa vielä se, että Kostian koulun tilanne ja koulun remonttitarve ovat vielä epäselviä.

– Ei tiedetä vielä, miten iso remontti siellä tarvitaan. Kesän aikana korjauksia ei pystytä tekemään, tilaisuuteen tullut tekninen johtaja Matti Vesava tiesi.

Mirva Kittilä näkeekin odottelun paremmaksi menettelyksi epäselvässä tilanteessa.

– Odotetaan Kostian tilanteen selvitystä. Ei tehdä lopullisia päätöksiä ennen sitä.

– Olen muutenkin kritisoinut sitä, että ensin hyväksyttiin talousarvio, joka sitoo kädet. Oma näkemykseni on, että varsinaiset päätökset ensin, sitten vasta talousarvio. En sano, että olisi tehty väärin, mutta päätöksentekoprosessi olisi voinut olla toisenlainen.

Mikko Kihlström epäili, että kahden koulun malliin onkin jo sisäänrakennettuna tulevaisuus Pälkäneestä yhden alakoulun kuntana.

– Oikeastiko rakennetaan uusi koulu Kostialle, hän kyseli.

Maija Leppälä puolestaan halusi tietää, onko valtuustolla riittävästi perusteita tehdä koulujen lakkauttamispäätökset. Mirva Kittilä puheenjohtajan ominaisuudessa vastasi, ettei niitä ole.

 

Annettaisiin alakoulujen vielä jatkaa

Kyläläiset saivat kuulla mieleistään sanomaa puheenvuoroja käyttäneiltä luottamushenkilöiltä.

– Pidetään nykyiset koulut, lakkautetaan kouluja vasta sitten, kun oppilasmäärät painuvat todella alas. Ei lähdettäisi koulu vastaan koulu -asetelmaan. Mutta tulee todella kiire, jos sivukylien ihmiset haluavat yhdessä puolustaa kaikkia kouluja. Minusta voisi puolustaa kaikkia kouluja, Jyri Kankila (vihr) kannusti ja sai yleisöltä raikuvat aplodit puheilleen.

– Myös pitää olla lapsivaikutusten arviointia, kuten esimerkiksi koulumatkojen pituuksien tarkastelua, hän täydensi.

– Kouluja ei kannattaisi nyt lopettaa ollenkaan. Ei lähdettäisi siitä, että jäljelle jää kaksi alakoulua, Timo Ailio (sd) säesti.

Vilho Nikkasen (vas) mielestä tulisi ennen lakkauttamispäätöksiä selvittää, mitä Kostian koulun korjaaminen maksaa.

– Onko tarkoitus, että Luopioisten puoli Pälkäneellä ajetaan kokonaan alas? Harhalassa oppilasmäärät ovat kasvaneet, ei sitä kannata lakkauttaa, Nikkanen puhui puolustaessaan kaikkia kyläkouluja.

Eveliina Hakala huomautti, ettei Pälkäneellä jo aiemmin lakkautettujen kyläkoulujen lakkauttamisista saaduista säästöistä ole esitetty laskelmia.

– Tämä vastakkainasettelu erottaa ihmisiä. En usko, että kahden koulun malli säilyy, jos Aitoo jää pois ja Luopioinen jatkaa. En usko Aitoon lasten siirtymisen Kostialle tuovan säästöjä, koska kuljetuskustannukset kasvavat silloin. Valtaosa Aitoon oppilaista tulee kouluun pyörällä.