”Koulu on elämän ja kuoleman kysymys” – koulun lakkauttaminen vahvistaisi negatiivisen kehityksen kehää

 

Kertyykö toimintakykyisen koulun lakkauttamisesta todellisia säästöjä kunnalle? Tämän kysymyksen ympärille kiertyi Pälkäneen alakoulujen lakkauttamisaikeista käyty keskustelu Luopioisten kirkonkylän koululla.

– Säästöjen sijaan tilinpäätöksessä näkyy vain kulujen nousua, huomautti Kirsi Oesch viitaten Epaalan ja Laitikkalan koulujen lakkauttamisten säästövaikutuksiin.

– Säästöt voidaan lopulta saavuttaa, mutta samalla menetetään veronmaksajia, työpaikkoja ja yrittäjiä negatiivisen kehityksen kehässä. Helposti kunnassa lähdetään itse toteuttamaan alaspäin menevää lapsimäärien ennustetta, hän lisäsi.

Pälkäneen kunnalla on tavoitteena säästää 720 000 euroa lakkauttamalla Aitoon, Harhalan ja Rautajärven alakoulut.

Kyläaktiivi Kirsi Oesch vaati sivistyslautakuntaa tuomaan julki Pälkäneellä aiemmista koulujen lakkauttamisista kertyneet säästöt.

– Kunnan talous on pahasti alijäämäinen. Säästöjä pitää etsiä pysyvistä kustannuksista, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Rainer Zeitlin (kok) tiivisti säästötarpeen taustat.

– Miten asia hoidetaan, etteivät säästöt sula kuljetuskustannuksiin, kyseli Leena Ilmola.

Osalle oppilaista laittoman pitkät koulupäivät

Perusopetuslain mukaan alakouluikäisen oppilaan päivittäinen koulumatka-aika odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Koulumatkaan kuluva aika lasketaan aamulla kotoa lähdöstä ensimmäisen oppitunnin alkuun ja iltapäivällä viimeisen oppitunnin päättymisestä kotiin pääsemiseen.

– Kouluverkkoa on suunniteltava niin, että koulumatkojen kuljetukset pystytään järjestämään laissa säädettyjen aikojen puitteissa, tähdensi Ari Mäkinen.

Jo nyt kuljetusoppilaat istuvat taksissa pitkiä aikoja, kun matkoja tehdään lenkkimuotoisesti ja pitkiäkin pistoja tehden. Reitit ajetaan lasten kannalta tasa-arvoisesti, jolloin ensimmäisinä aamulla kyytiin tulleet pääsevät iltapäivällä ensimmäisinä kotiin.

– Rautajärven koulun eräällä oppilaalla on matkaa kouluun suorinta reittiä 8 kilometriä. Hän nousee viimeisten joukossa taksin kyytiin kotoa 7.40 ja koulu alkaa 8.15. Iltapäivällä, kun koulu päättyy 13.20, hän on viimeisten joukossa kotona 14.50, Mäkinen kertoi esimerkin.

– Matka-aika tulisi nykyisillä järjestelyillä ja vielä pidemmillä taksimatkoilla, pidemmällä sijaitseviin kouluihin ylittämään laissa säädetyt rajat. Itäisimmän Pälkäneen oppilaiden kuljetukset kunnan länsipuolelle on erittäin haastavaa, jopa mahdotonta järjestää lain mukaan ja kustannustehokkaasti.

Luopioisten kirkonkylän koululla ja Rautajärven koululla on nyt yhteensä 22 kuljetusoppilasta kunnan maksamien kyytien piirissä.

Koulu on elämän ja kuoleman kysymys

Keskustelutilaisuuden järjestänyt Luopioisten kirkonkylän koulun vanhempainryhmä oli kutsunut paikalle kunnanvaltuutetut ja muita luottamushenkilöitä.  Valtuutetut Timo Ailio (sd) ja Vilho Nikkanen (vas) puolustivat vahvasti kyläkouluja.

– Ei täältä voi kouluja lakkauttaa, näki tilanteen Nikkanen, joka lisäsi lakkauttamisasian olevan elämän ja kuoleman kysymys.

– Sen ymmärrän, jos Rautajärven koulun oppilasmäärä menee niin alas, ettei se voi enää jatkaa.

Nikkanen tähdensi myös, että valtuutettujen pitää pystyä ajattelemaan koko kunnan etua.

Jyri Kankilan (vihr) mielestä koululakkautuksia ei pidä tehdä ennakoivasti, vaikka tulevien vuosien oppilasennusteet näyttäisivätkin synkiltä.

– Kunnat toteuttavat synkät ennusteet tekemällä lakkautukset, Kankila huomautti.

– Rautajärven koulua ei saisi tänä vuonna lakkauttaa päättäjien uskottavuuden vuoksi, hän lisäsi.

Pälkäneen kouluverkkoasia tulee sivistyslautakunnan käsiteltäväksi 3. maaliskuuta. Lautakunta tekee asiasta esityksen kunnanhallitukselle, minkä jälkeen koulujen mahdollisia lakkautuksia pui vielä valtuusto. Kunnan järjestämä virallinen kuntalaisten kuulemistilaisuus järjestetään ennen asian valtuustokäsittelyä.

 

Luopioisissa oheispalvelut lähellä

Nyt vireillä olevan koulujen lakkauttamissuunnitelman mukaan Aitoon koulun ja Harhalan koulun oppilaat siirtyisivät Kostian koululle ja Rautajärven koulun oppilaat Luopioisten koululle. Kirsi Oesch näkee Luopioisten koulun puolustavan hyvin asemaansa säilyvänä alakouluna muiden muassa maantieteellisen sijaintinsa ansiosta.

– Luopioisiin keskittämällä koulukyydit saatetaan pystyä järjestämään ilman, että tarvitaan kovin monta lisätaksia. Myös koulumatkat jakautuisivat tasapuolisemmin.

– Myös koulun käyttämät oheispalvelut, kirjasto, terveysasema, liikuntahalli ja kirkko, ovat täällä lähellä.

Luopioisten koulussa on nyt 4+1 kappaletta luokkaa, jotka vetävät jokainen 24 oppilasta.

– Kirjastosta on mahdollista saada kaksi lisäluokkaa, jos kirjasto siirretään liikuntarajoitteisille parempaan paikkaan, kuten esimerkiksi Seuratalolle tai entisen kirpputorin tiloihin, Oesch ehdotti.

– Jos koulu lakkautetaan, niin palvelut heikentyvät, työvoimapula pahenee ja asuntojen hinnat laskevat, hän esitteli seurauksia.

Ari Toivari katseli mahdollista koulun lakkauttamista yrittäjän näkökulmasta.

– Jos kunta lakkauttaa koulun, työntekijöiden saanti vaikeutuu. Se taas johtaa siihen, että verotulot vähenevät.

– Onkkaalassa pidetään Luopioista kivirekenä, jota pitää vetää perässään, Toivari epäili.