KORONAVIRUS JA POIKKEUSOLOT: Psykologi muistuttaa, että keho tarvitsee huoltoa, unta, ruokaa sekä liikuntaa ja mieli sosiaalista suhdetta

- Meidän ei ole tarpeellista tarttua jokaiseen uutiseen. Kun tiedämme perusasiat, niillä selviämme pitkälle, laillistettu psykologi Pirjo Latvanen muistuttaa koronavyöryn keskellä.

– Meidän ei ole tarpeellista tarttua jokaiseen uutiseen. Kun tiedämme perusasiat, niillä selviämme pitkälle, laillistettu psykologi Pirjo Latvanen muistuttaa koronavyöryn keskellä.

Ihmiskunnan varpailleen saanut, vielä varsin tuntematon koronavirus ja vapaassa sekä turvallisessa yhteiskunnassa eläville suomalaisille täysin vieraat valtiovallan määräämät poikkeusolot ovat muuttaneet silmänräpäyksessä maailmanlintukotona pidetyn pohjoismaamme vakaan levollisuuden usvaiseksi epätietoisuudeksi ja piinaavaksi näköalattomuudeksi. Akaalainen laillistettu psykologi Pirjo Latvanen varoittaa, että loputon uutisvirta muokkaa salakavalasti ihmisen ajatusmaailmaa suuntaamalla todellisuutta siihen suuntaan, mitä tuutista tulee.

Niin kotimainen kuin kansainvälinenkin media on ääriään myöten täynnä mitä erilaisempaa tietoa koronaviruksen aiheuttamasta pandemiasta ja sen seurauksista.

Akaalainen laillistettu psykologi Pirjo Latvanen muistuttaa, mitä enemmän ihminen tarttuu vain yhdenlaisiin uutisiin, sitä kapeammaksi hänen ajatusmaailmansa käy.

– Mitä enemmän liimaudut ainoastaan ikäviin uutisiin, sitä enemmän uhkaa alat ympärilläsi nähdä, hän herättelee.

Latvanen havahduttaa, että solkenaan virtaava uutisvirta muokkaa salakavalasti ihmisen ajatusmaailmaa suuntaamalla sitä siihen suuntaan, mitä tuutista tulee.

Latvasen mukaan ihminen saattaa aina poikkeustilanteessa käyttäytyä hänelle muutoin poikkeavalla tavalla.

– Kun tuutin täydeltä sataa synkkiä uutisia, voi olla vaikea ylläpitää tavanomaiseen elämänkulkuun kuuluvia muita asioita mielessä tai ainakin sen ylläpitämiseksi joutuu ponnistelemaan, hän sanoo.

– Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa ei oikeastaan voi välttyä kaikelta koronauutisoinnilta. Kaikki voi alkuun tuntua epätodelliselta tai siltä, että ”ei koske minua” tai ”mitä nämä ihmiset panikoivat”. Pitkään jatkuessaan, kuten tämän kriisin aikana, aihetta käsittelevät uutiset herättävät jonkinlaista valmistautumista johonkin, psykologi kertoo.

– On vaistomaista, että tällaisessa tilanteessa ihmisellä aktivoituu jonkinlainen hätäreaktio ja tarve suojautua. Mikä reaktio on tai miten ihminen suojaa itseään, on hyvin yksilöllistä, Latvanen toteaa.

Latvasen mukaan suurin osa ihmisistä reagoi uhkaan asianmukaisella tavalla ollen huolissaan, huolehtien läheisistään tai jotenkin valmistautuen tai varautuen ja pinnistelemällä sen eteen, että kuitenkin rauhoittelee itseään ja toisiaan.

– Pieni osa ihmisistä menee paniikkiin tai lamaantuu, hän lisää.

– Paniikkikäyttäytymistä olemme nähneet vessapaperihyllyillä, psykologi konkretisoi.

Latvasen mukaan paniikin haittapuolena on sen suuri vaara tarttua ihmisestä toiseen.

– Ensisijaisesti meissä syttyy biologiamme, perimämme ja aiempien kokemuksiemme pohjalta omanlainen hätäreaktio. Se ei ole valintaa, vaan kehon tapa kertoa, että suojele itseäsi.

– Vasta sitten, jonkin ajan kuluttua, kun uhka on ohi, voimme hiukan kirkkaammin miettiä, oliko reaktio järkevä.

Tarkkaile itseäsi

Laillistettu psykologi Pirjo Latvanen neuvoo meitä jokaista tutkistelemaan itseään epävakaina aikoina.

– Kuinka minulle on tässä nyt käynyt? Mitä tämä on saanut minussa aikaan? Mitä tämä oikein minussa herättää? Millaisia ajatuksia ja kysymyksiä tämä herättää? Millaisia tunteita tämä herättää?

– Tarkastele sitä, mitä kaikkea nyt itsestäsi huomaat. Itsetuntemus vahvistuu, kun itseään tarkastelee hiukan ulkoapäinkin. Ajatusten ja tunteiden kirjo on valtavan laaja uudessa, huolestuttavassa ja epätietoisessa tilanteessa.

Latvanen muistuttaa olevan luonnollista, että epätietoisuus herättää huolta ja pelkoa.

– Tunteet eivät ole silloin ongelma, kun tunnistaa ne ja oppii ne valjastamaan kohtuulliseen suuntaan ja itseään rakentaviksi. Esimerkiksi, kuinka minun nyt kannattaa olla, kun huolestuttaa, ennen kuin tästä selviän eteenpäin. Mitenkähän helpottaisin omaa tai toisen ihmisen oloa nyt tässä hetkessä? Tätä kannattaa yhdessäkin pohtia.

– Pitkän aikaa voimakkaissa tunteissa kiinni oleminen tai niiden vatvominen on raskasta. On tärkeää muistaa suoda itselleen taukoa tunnekiehunnasta. Oloa pystyy helpottamaan miettimällä, minkälainen toiminta juuri nyt saisi olon hiukan kevyemmäksi ja helpommaksi. Rauhoittuminen on tavoiteltavaa. Anna itsellesi ajatuksista ja tunteista vapaita aikoja.

Latvanen kehottaa, ettei ihminen saa lukkiutua ajatuksiensa ja tunteidensa kanssa yksin. Yksin ollessa niistä herkästi kasvaa entistä isompia.

– Jaa niitä!

– Ihmisen on osattava tehdä raja raskaiden ajatusten miettimiselle. Toisen ihmisen läheisyys ja hyvä kosketus rauhoittavat huolen täyttänyttä mieltä. Jos sinulla ei ole ketään, kenelle puhua, soita esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelimeen.

Perusasiat tiedetään, niillä selviää pitkälle

Maailma ratkeaa liitoksistaan.

Miten ihmisen on normaalia ja viisasta seurata maailmanmenoa?

Laillistettu psykologi Pirjo Latvanen opastaa seuraamaan asioita sen verran, kun on tarpeellista.

– Ei ole välttämätöntä tarttua jokaiseen uutiseen. Kun tietää perusasiat, niillä selviää pitkälle.

– Tee itsellesi rajat, kuten netin käytölle, uutisten katsomiselle ja sosiaalisen median seuraamiselle. Sovi itsesi kanssa, että päivität tietosi vaikkapa kerran päivässä. Jos vielä jotakin uutta ikävää tulisi eteen, saat sen tiedon tässä maailmassa riittävän ajoissa. Seuraa vain luotettavia lähteitä. Jos mitä luetkin, mieti, voiko tämä olla asianmukaista uutisointia. Lapsen läsnä ollessa keskity lapseen, älä mediaan. Toimi samoin puolison läsnä ollessa.

Jätä hetkeksi omat huolesi

Presidentti Sauli Niinistö kehotti meitä suomalaisia olemaan nyt fyysisesti etäämmällä ja henkisesti lähempänä toisiamme.

– Ohje on hyvä, Pirjo Latvanen kehuu.

– Todellisuudessa, heti kun voidaan olla fyysisestikin lähempänä toisiamme, niin se kannattaa tehdä. Toisen turvallisen ihmisen läsnäolo ja hyvä kosketus rauhoittavat levotonta kehoa ja mieltä. Hätätilanteessa, kun on pakko, ihmisestä löytyy yllättävääkin luovuutta ja yhteistyöhalua sekä toisen ihmisen puoleen kääntymistä, hän pohtii.

Latvanen ohjaa astumaan hetkeksi omista huolistaan ja peloistaan hiukan etäämmälle.

– Kysy kanssaihmiseltäsi, miten voisit häntä auttaa tässä tilanteessa. Jätä viesti naapurin vanhukselle, ehkä karanteenissa olevalle tai yksinhuoltajalle, että voit auttaa jotenkin.

Latvanen kiittelee, että tänä poikkeusaikana on nettiin jo perustettu monta annetaan ja pyydetään apua -sivustoja.

– Samansisältöisiä viestejä on ilmaantunut myös kerrostalojen rappukäytävien ilmoitustauluille.

MATTI PULKKINEN