Vietämme mökillämme Luopioisissa neljännesvuosisadan kokemuksella keskimäärin sata yötä ympäri vuoden. Talvellakaan ei monesti jää väliin kahta viikkoa. Viimeksi ajoimme Helsinkiin sunnuntaina 22.3. tarkoituksenamme palata Aitooseen hyvien kelien siivittämänä alkuviikosta. Tuolloin alettiin puhua mahdollisesta Uudenmaan tai ainakin pääkaupunkiseudun eristämisestä muusta valtakunnasta. Tiistaina teimme päätöksen pysyä pääkaupungissa, tulipa eristystä tai ei.
Houkutus lähteä mökille takaisin oli vielä viime viikonloppuna suuri. Joitakin perusteita. Vapaa-ajan asuntomme on talvilämmin ja varustettu periaatteessa kaikilla mukavuuksilla. Myös testattu pitkäänkin elämiseen. Sieltä olisi päässyt ajamaan HUS-alueelle eli kotiin ilman yhtäkään ihmiskontaktia noin kahdessa tunnissa. Jompikumpi meistä olisi varmaan kyennyt ratin taakse. Kun tulomatkalla tehdyt ostokset olisivat alkaneet loppua, esimerkiksi Anssi Aitoosta olisi kuljettanut ruokakassin nimellistä korvausta vastaan tien päähän. Riukusillassa ei läheisiin ihmiskontakteihin olisi ollut välttämätöntä tarvetta tarvittaessa viikkokausiin – hyvällä tuurilla. Ja tekemistä tietenkin ihan toisella lailla kuin kaupungissa. Sekä raitista puhdasta ulkoilmaa.
Jotta sädekehä ei loistaisi pääni yläpuolella turhan kirkkaana, perustelen myös helpon päätöksemme jäädä Helsinkiin. Ikää on nyt 65 vuotta, joten luvallinen asioilla liikkuminen ylimääräisiä kontakteja välttäen sallitaan, kun säilyy terveenä. Hyvän toimeentulon takaa yli neljän vuosikymmenen palvelu valtiolla ja sitä kautta eläke. Ennen koronaa, koronan aikana ja koronan jälkeen. Isot hankinnat perheessämme on tehty, auto täyttää kesällä kolme vuotta ja elämme velattomana. Asunnostamme löytyvät sauna ja kunnollinen parveke. Talomme alakerrassa myydään elintarvikkeita, apteekkitavaraa ja alkoholiakin tarvittaessa. Muuton yhteydessä meille jäi toista tuhatta kirjaa. Hesari tulee joka aamu. Sydäri kerran viikossa. Netti pelaa. Riidaton parisuhde.
Onnellisten harvalukuiseen kerhoon kuuluvana uskon meidän selviävän muutaman viikon mökittömästä keväästä ilman suurempaa ahdistusta.
