– Valmiuslakien olosuhteissa myös työnteon tahti on hyvin poikkeuksellista. Illat ja viikonloput ovat ahkerasti käytössä niin ministereillä kuin virkamiehilläkin, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen toteaa.
Alivaltiosihteeri toimii ministeriön konsernijohdossa kansliapäällikön työparina. Peltosen rooli on tänä keväänä ollut erityisen keskeinen, sillä nykyinen kansliapäällikkö Jari Gustafsson on siirtymässä suurlähettilääksi ja lokakuussa uutena kansliapäällikkönä aloittaa Raimo Luoma.
– Pandemia on vaikuttanut vahvasti vastuualueisiini. Olemme valmistelleet nopeassa aikataulussa työllisyyteen, työvoimapolitiikkaan, yritysten toimintaedellytyksiin ja huoltovarmuuteen liittyviä asioita. Näitä ovat esimerkiksi nopeutettu lomautusmenettely, siirtyminen työttömyysturvaan ilman karenssia, yrittäjien työttömyysturva ja yritysrahoitus.
Ensi vaiheessa kriisi iski erityisesti ravintola- ja palvelusektorille, nyt nimisteriössä on Peltosen mukaan valmistauduttu myös suurimpien vientiyritysten vaikeuksiin.
Lainsäädäntöä uuteen tilanteeseen
Petri Peltonen on hoitanut urallaan isoja ja vaikeita tilanteita aiemminkin. Erityisesti hän mainitsee Talvivaaran kaivoksen konkurssin ja Turun telakan pelastamisen. Koronapandemia on kuitenkin syvin, koko yhteiskuntaan vaikuttava kriisi.
– Valmiuslakien käyttöönotto kertoo äärimmäisestä poikkeuksellisuudesta. Ne ovat nyt ensimmäistä kertaa käytössä rauhan aikana.
Suomi on kuitenkin myös poikkeusoloissa oikeusvaltio, jossa toimitaan olemassa olevien lakien puitteissa.
– Lainsäädäntö on laadittu normaaliolosuhteisiin, mikä on aiheuttanut tänä keväänä joitakin oikeudellisia esteitä. Esimerkiksi yritysten vuotavien kassojen tukemiseen meillä ei ole ollut voimassa olevaa oikeuspohjaa.
Hallitus antoi kesäkuun alussa eduskunnalle esityksen laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut covid-19 -pandemian seurauksena ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kuluja.
Tähän asti yrityksiä on tuettu koronakriisissä Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämien kehittämistukien, kuntien myöntämän yksinyrittäjätuen sekä yrittäjien työttömyysturvan kautta.
Kotimainen suojaintuotanto käyntiin
– Itse olen ollut paljon kiinni myös kotimaisten hengityssuojainten tuotannon käynnistämisessä. Maaliskuussa meillä ei ollut Suomessa vielä lainkaan valmistuskapasiteettia. Kahdessa kuukaudessa pystytettiin kolmen yrityksen tuotantolinjat ja nyt pystymme kattamaan kokonaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet. Tuotanto nousee lähiaikoina jo miljoonaan maskiin päivässä, Petri Peltonen kertoo.
Hänen mukaansa terveydenhuollon suojavälineiden mitoitus oli alun perin pandemiatilanteeseen kertaluokkaa liian pieni. Varsin pian ministeriöt pystyivät kuitenkin yhdessä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja elinkeinoelämän kanssa vastaamaan uuteen haasteeseen.
– Suomi on sen verran pieni maa, että meillä on olemassa hyvät keskusteluyhteydet eri sidosryhmien välillä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon suojainten lisäksi Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon myös niin sanottujen kansalaismaskien käyttöönotosta. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan maskien käyttö suojaisi muita, mutta ei käyttäjää.
– Puntaroimme asiaa selvityksen pohjalta ja tulimme nopeasti siihen tulokseen, että ei ole valtion ensisijainen tehtävä hankkia kansalaismaskeja. Näiden valmistus ja myynti tulee tapahtumaan kaupalliselta pohjalta, Peltonen linjaa.
Epävarmuus jatkunee vielä pitkään
– Tuon kun tietäisi, Petri Peltonen huokaa kysyttäessä pandemian vaikutuksia suomalaiseen elinkeinoelämään.
Poikkeuksellinen tilanne on tehnyt nopean iskun yrityksiin ja tukitoimia on hänen mukaansa haasteellista linjata taloudellisesti osuvasti ja poliittisesti hyväksyttävästi.
Suomalaista elinkeinoelämää erittäin keskeisellä paikalla seuraava alivaltiosihteeri arvelee epävarmuuden ajan jatkuvan paljon pidempään, kuin alussa luultiin.
– Olemme ylittämässä sen verran pitkää kuilua, että tässä vaaditaan sopeutumista ja uuden etsimistä koko yhteiskunnalta. Monilla aloilla tulemme todennäköisesti päätymään eri tilanteeseen, kuin mistä tähän lähdimme. Esimerkiksi kauppa, palvelut ja opetus ovat pakon edessä ottaneet ison digiloikan. Muutos on ollut yllättävä ja nopea, mutta nyt tuskin edes haluamme täydellisesti takaisin lähtöpisteeseen.
Haasteiden lisäksi Peltonen haluaa kiinnittää huomiota vahvuuksiin ja kriisin tuomiin myönteisiin muutoksiin.
– Meillä on Suomessa hyvät lähtökohdat etätyöhön ja -opiskeluun ja olemmekin EU-tasolla eniten etätyöhön siirtynyt maa. Meillä on hyvin toimivat verkot ja kansainvälisesti vertailtuna mobiilidatamme on halpaa. Me myös käytämme sitä eniten Euroopassa. Ihmiset ovat oppineet hyvin hoitamaan töitään ja arkeaan verkossa.
Synnyinseutunsa erityisenä vahvuutena Peltonen näkee valokuituun tehdyn satsauksen.
– Kattava valokuituverkko on Pälkäneellä tärkeä investointi tulevaisuuteen, tässä asiassa kunta on ollut hyvin edistyksellinen.
Sydänhämäläisyys yhtenä menestystekijänä
Petri Peltosella on edelleen vahvat siteet Pälkäneelle omistamansa sukutilan kautta. Luopioisten Säynäjärvellä sijaitsevan tilan metsien hoitaminen on hänelle tärkeä harrastus, jonka pariin hän toivoo ehtivänsä kesätauon aikana.
Lapsuutensa ja nuoruutensa Luopioisissa asunut Peltonen pitää maalaispitäjän kasvuympäristöä yhtenä vahvuutenaan.
– Tietty maalaisuuden jälki on varmaan jäänyt ajatteluuni. Olen myös varhaisimpia suomalaisen peruskoulun kasvatteja, sillä Luopioinen oli kokeilussa ensimmäisten joukossa.
Lukion ja korkeakouluopinnot Peltonen suoritti Tampereella. Sen jälkeen ura suuntautui tuotekehityspuolelle sekä myöhemmin useiksi vuosiksi kansainvälisiin kehitystehtäviin Euroopan avaruusjärjestö ESA:ssa.
Vuonna 1996 Peltonen palasi Suomeen Business Finlandin toisen edeltäjän, Tekesin palvelukseen. Ministeriössä hän on työskennellyt vuodesta 2007 lähtien. Ennen helmikuussa 2016 alkanutta alivaltiosihteerin virkakautta hän toimi elinkeino- ja innovaatio -osaston ylijohtajana. Pitkä virkaura on tuonut mukanaan myös painavia luottamustehtäviä. Peltonen istuu Sitran, Business Finlandin ja Pohjoismaiden investointipankin hallituksissa.
Alivaltiosihteeri valitaan ministeriöön viideksi vuodeksi kerrallaan. Peltosen kausi on katkolla ensi vuoden alkupuolella. Tulevaisuudensuunnitelmistaan mies on vaitonainen.
– Ura jatkunee valtiolla, mutta aika näyttää, missä muodossa.
