Uusi koti on muuten ihana, mutta sen edellisiin asukkaisiin ovat kuuluneet myös koira ja kissa. Koira- ja kissa-allergiasta kärsivässä perheessä venähtää naama jos toinenkin – mikä nyt eteen?
Tilanteesta nouseva epätietoisuus on Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijan Kaisa Toikon mukaan yksi yleisimmistä syistä, jonka vuoksi häneen otetaan yhteyttä.
– Riippuu toki esimerkiksi pintamateriaaleista, siivouksesta ja allergikon herkkyydestä, mutta pääsääntöisesti perusteellinen manuaalinen siivous auttaa. Vastaan tähän liittyviin kysymyksiin lähes päivittäin, enkä ole koskaan saanut palautetta, jonka mukaan se ei riittäisi, hän rauhoittelee.
Parhaaseen lopputulokseen pääsee, jos siivouksen pystyy tekemään ennen kuin omat tavarat on kannettu sisään.
– Lattia- ja kynnyslistat olisi hyvä irrottaa, ja saada puhdistettua muutkin pienet kolot ja esimerkiksi hellan taustat. Imuroida olisi hyvä kaikki pinnat lattiasta kattoon sellaisella imurilla, jossa on HEPA-ilmansuodatin, Toikko sanoo.
Imuroinnin jälkeen tulisi odottaa muutama tunti ennen kuin pyyhkii pinnat nihkeällä liinalla. Jos haluaa käyttää pesuainetta, kannattaa tarttua ennestään tuttuun puhdistusaineeseen. Pintojen pyyhkiminen olisi hyvä tehdä uudelleen muutaman päivän kuluttua.
– Vanhojen pehmeäpintaisten tapettien uusiminen tai seinien maalaus voi olla hyödyllistä. Ilmansuodattimet voi vaihtaa, ilmanvaihtokanavien puhdistus saattaa olla paikallaan muuton yhteydessä, jos sellaista ei ole vuosiin tehty.
Allergia-, iho- ja astmaliiton Toikko suosittelee herkästi oireilevalle siivoukseen kunnollisen hengityssuojaimen käyttöä. Lisäksi niin sanotussa allergiasiivouksessa käytettyjä välineitä ei kannattaisi sujauttaa enää takaisin omaan siivouskaappiin. Jos käyttää omaa imuria, tulisi se putsata hyvin ja vaihtaa suodattimet.
– Jos on tosi herkkä oireilemaan, voi olla hyväkin teettää siivoustyö ulkopuolisella – esimerkiksi firmoilla on yleensä käytössä omat välineet. Tärkeää on varmistaa, että tekijällä on tiedossaan kaikki tarvittava toivottuun lopputulokseen pääsemiseksi.
Hyväkään siivous ei silti takaa oireetonta oloa.
– Jos asuessa oireita yhä tulee, kannattaa tehdä uusi siivouskierros, antaa ajan kulua ja tehostaa lääkitystä. Ei ole tiettyä aikaa sille, kauanko allergeenit pysyvät toimintakykyisenä. Allergeenien kannalta otsonointiin tai höyrykäsittelyihin turvautuminen on melko lailla samantekevää, ei niiden poistuminen sitä vaadi.
Toikko myöntää, että pahimmillaan voidaan joutua tilanteeseen, jossa asunnosta on lopulta muutettava pois. Ei siis ihme, että asunnon hankinnan kynnyksellä myös allergianäkökulmaa mietitään tarkkaan. Toikko ei lähtisi silti panikoimaan asuntohankinnassa ja sulkemaan lähtökohtaisesti pois ”lemmikkikohteita” silloin, kun oireita saa naapurin Mustista mutta ei esimerkiksi kirjastossa kohtaamastaan koiranomistajasta.
– Jos saa oireita julkisissa tiloissa toisesta, jolla on vaikkapa kissa, voi kuitenkin olla hyvä harkita tilannetta.
Asunnon ostaja laittaa kiinni kymmeniä tai satoja tuhansia euroja, mutta lemmikeistä ei löydy myynti-ilmoituksissa mainintaa samaan tapaan kuin vaikkapa some-kirppiksen imetystukityynyissä tai sohvissa. Toikko ei silti kaipaa asuntojen myynti- tai vuokrausilmoituksiin erikseen pakollista tietoa siitä, onko asunnossa majaillut lemmikki.
– Ajatus on, ettei hirvittävästi ruvettaisi välttämään kaikkea, ellei ole ihan pakko. Soisi kuitenkin, että tieto lemmikistä olisi helposti saatavilla niille, jotka sen herkän oireilunsa vuoksi tarvitsevat.
