Huolestuttavaa, kamalaa ja tylytystä – ”huhheijaa, kyllä medialukutaitoa tarvitaan”

Kirjoittaja on Luopioisista maailmalle lähtenyt ja Sappeeseen palannut psykologi ja työelämän moniottelija, jolla on koti myös Marokossa.

Avaapa melkein minkä tahansa laitteen, sieltä vyöryy tyrkkyjä yli kaiken sen, mitä oikeasti on hakemassa. Saa ihan ponnistella, että aikaa ei alkaisi kulua kaiken maailman sivupolkuja lukiessa tai katsoessa. Tuputtajat vetoavat tunteisiin ja pyrkivät kyynärpäätaktiikalla saamaan potentiaalisen yleisönsä huomion. ”Asiantuntija paljastaa, professori on huolissaan, henkilö X tylyttää”. Uteliaisuutta, huolta ja pelkoa aktivoidaan, nehän ovat aina olleet helppoja naruja ihmisten mukaan vetämiseksi.

Sen, minkä alan asiantuntija lausuu painavan sanansa (tai hänen väitetään lausuneen) mistäkin asiasta, ei näy aina olevan väliä. Varsinkin nykyajan hittiaiheesta, koronasta, on asiantuntijalausunnon antajaksi kelvannut paremman puutteessa aika villi kokoelma eri alojen ihmisiä.

Muunnosvirus on yksi varma tärppisana juuri nyt. Sillä on helppo nostattaa huolta ja pelkoa. Huomiotta jää, että muunnokset ovat kaikkien eliöitten normaalia elämää, kaikki muunnokset eivät ole meille uhkia. Aika sitten näyttää, mitkä niistä jäävät elämään ja valtaamaan tilaa. Toki, vaarallisiakin muunnoksia syntyy, ne tietysti antavat aihetta huoleen ja varautumiseen.

”Paljastukset” ovat jo pitkään olleet vakio-otsikoita. Kun vaikkapa joku julkisuuden henkilö on ollut nais- tai miesystävänsä kanssa lomalla, saattaa keppikirjaiminen otsikko lööpissä olla, että paljastetaan heidän olleen salaa paratiisirannalla. Onkohan yritys yksityisyyteen todellakin törkeää, jos siitä ei raportoida kaikkitietäville julkaisuille? Skandaalit myyvät ja niitä revitään väkisin jostain lukija- tai katsojakunnan pyydystämiseksi.

Ilmaisun aggressiivisuus on voimistunut viime aikoina huolestuttavasti. En suinkaan tarkoita vain vihapuheita ja muuta sellaista, vaan yleisesti tapaa sanoa hyökkäävästi tai pyrkiä saamaan huomiota ylienergisellä ilmaisulla. Mikä onkaan helpompaa kuin haukkuminen, mollaaminen ja syyttäminen, jos sellaiseen ei vaadita mitään perusteita. Valitettavan harvoin niitä vaaditaan. Ajoittain näyttää jo siltä, että ilmaisun aggressiivisuutta pidetään oikeassa olemisen osoituksena. Näillä asioillahan ei todellisuudessa ole mitään tekemistä keskenään.

Myös viihteessä taistelua elintilasta käydään väsyttävän paljon ylienergisellä heilumisella, vouhkaamisella ja tunneilmaisulla. Vaikuttavuutta lisätään kimalteilla, tehosteilla ja muulla huomiota herättävällä. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, niin sanottiin ennen. Näyttää, että leipänsä edestä tätä joutuvat tekemään nekin, joilla olisi oikeaakin sanottavaa tai taiteellisia kykyjä johonkin aivan muuhun.

Huhheijaa, kyllä medialukutaitoa tarvitaan: kykyä suodattaa, valikoida ja arvioida tarjolla olevaa, rohkeutta ja viitseliäisyyttä miettiä asioita laajemmin. Ollaan vaan itsepäisiä ja pyritään näkemään puut metsältä; oikeat ja tarpeelliset asiat roskatulvan virrasta. Vaaditaan perusteita väittämiin.