Äänioikeuttansa käytti vaaleissa 55,1 prosenttia kansalaisista. Luku on hämmästyttävän matala. On mahdotonta olla huomaamatta, että maassa järjestetään vaalit, vaikka politiikka ei kiinnostaisi. Äänestämättä jättäminen on tietoinen valinta.
Taustalla voi olla välinpitämättömyyttä, epäluottamusta politiikkaan ja protestointia. Ilmeisesti vakaata ja turvallista yhteiskuntaa pidetään itsestäänselvyytenä. Asioiden oletetaan jatkuvan pääpiirteissään totutusti kävi vaaleissa miten tahansa.
Epävakaissa yhteiskunnissa äänestäminen voi olla turvallisuusriski. Vaaleja häiritään ja tuloksia manipuloidaan – luottamusta ei ole. Silti ihmiset haluavat, että vaalit järjestetään ja että he voivat äänestää turvallisuusriskeistä huolimatta.
Europarlamenttivaalissa 2019 äänestysaktiivisuutemme oli 40.8 %. Tulollaan olevissa maakuntavaaleissa äänestysaktiivisuus painunee reilusti alle 50 prosentin. Luvut ovat huolestuttavia.
Tuoreessa sisäisen turvallisuuden selonteossa kiinnitetään huomiota turvallisuuden osatekijöihin. Yhteiskuntarauhan säilyminen edellyttää luottamusta viranomaisiin ja hallintoon.
Selonteossa todetaan: ”Suomessa on perinteisesti ja kansainvälisesti vertaillen vahva yhteiskuntarauha ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Tätä selittävät muun muassa pitkä demokratiaperinne, yhteiskunnalliset rakenteet, jotka tukevat tasa-arvoisia mahdollisuuksia lähtökohdista riippumatta, ja vähäinen korruptio.”
Valtiontalouden tarkastusvirastoon (VTV) liittyvät asiat ovat olleet esillä julkisuudessa. Tarkastusvaliokunnan jäsenenä olen päässyt vaikuttamaan asian käsittelyyn. Valiokunnassa lukemani ja kuulemani on ollut pysähdyttävää. Hallintoon on pesiytynyt epäterveitä piirteitä. Siksi siihen on puututtava tiukasti.
Valvonta ja avoimuus ovat keinoja väärinkäytösten estämiseen ja luottamuksen säilyttämiseen. Tiedotusvälineiden ja toimittajien merkitys on länsimaisessa oikeusvaltiossa keskeinen epäkohtien paljastamisessa. Matala äänestysaktiivisuus on särö demokratialle.
Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja
