Puiden latvoissa viiletti huimaa vauhtia isoja ja pieniä Sappeen seikkailupuiston avajaispäivänä. Sappeen matkailukeskuksen rinneliikennetoimintajohtaja Kosti Puurunen kertoo, että varusteiden hakemisen jälkeen kiipeilijät kokeilevat niitä opastetusti matalalla harjoitusradalla. Opastus käydään aina, vaikka kävijällä olisi aiempaa kokemusta seikkailupuistoista. Varusteita on 150 kiipeilijälle.
– Kivaa oli! Radoissa oli myös jännittäviä kohtia, mutta olivat ne mentävissä, sanoo Hanna-Mari Rönn, joka oli seikkailupuistossa ensimmäistä kertaa. Perheeseen kuuluvat Jani ja Anni-Sofia Arhipoff ovat kotikaupungissa Oulussa kokeilleet seikkailupuistoa, ja nuorimmainen Emilia Arhipoff on myös kiipeillyt lasten radoilla.
Oleellisimpia taitoja on karabiinien eli turvavarusteisiin kuuluvien lukkojen käyttö. Valjaisiin kuuluu kaksi karabiinia, joilla kiipeilijä kytkee itsensä radan vaijereihin. Molempia karabiinejä ei saa avattua yhtä aikaa, mikä varmistaa sen, että kiipeilijä on koko ajan kytkettynä.
Jos kiipeilijä jää vaijeriliu’un puoliväliin, pystyy hän vetämään itsensä apuköydestä perille asti. Henkilökunta on käynyt rescue-koulutuksen siltä varalta, jos kiipeilijälle iskee kammo yläilmoissa, eikä radan suorittaminen loppuun onnistu.
Matalammissa perheradoissa pituusraja on 110 senttimetriä. Vaativammilla radoilla kiipeilijän on oltava vähintään 130 senttiä pitkä, sillä kiipeilyseinän otteiden ja tehtävien askelmien etäisyydet ovat pidempiä. Pienemmät seikkalijat mitataan ennen radalle lähtemistä, ja paitaan saa pituutta osoittavan tarran.
– Radat ovat fyysisiä, mutta ylhäällä on mahdollista pitää huilitaukoa tehtävien välissä. Tasolla saa olla kolme ihmistä yhtä aikaa, tehtävät suoritetaan yksi kerrallaan, Kosti Puurunen kertoo.
Seikkailupuistoon kuuluu myös extreme-rata, joka koostuu 11 metrin korkuisesta base jump -vapaapudotuksesta ja yli 100 metrin mittaisesta vaijeriliu’usta.
