Ministeri Paatero kävi jakamassa huolen työntekijätilanteesta Kangasalan sote-johdon kanssa – kaupunki toivoi valtioneuvoston löytävän pulmaan pikaisia lääkkeitä

Kuntaministeri Sirpa Paatero sanoi Kangasalla, että kymmenien miljardien sote-uudistus ei voi jäädä kiinni muutamasta kymmenestä miljoonasta eurosta. Ministeri viittasi vaikeuksiin puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. ”Jos ruvetaan tekemään kokonaan uutta järjestelmää, puhutaankin jo sadoista miljoonista euroista”, hän arvioi.

Pula ammattilaisista haastaa sote-kenttää kaikkien ammattiryhmien osalta hyvinvointialueen aikakauden alun lähestyessä.

Näin aloitti sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne puheenvuoronsa, jossa esiteltiin kehittämistyön edistysaskelia sosiaali- ja terveyskeskuksessa Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alueella. Otettujen kehitysaskelien läpikäynnin ohessa selväksi kävi, että sosiaali- ja terveysalan työntekijäpula on hälyttävä.

– Tilanne uhkaa jo välillä perushoitoa. Toivomme maan hallitukselta nopeita, voimakkaita ja määrätietoisia toimenpiteitä, täydensi Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.

Hänen mukaansa ei ole varaa odottaa, millaisia ratkaisuja koulutusputki voisi tuoda ongelmaan joidenkin vuosien kuluttua, vaan jonkinlainen ratkaisu olisi saatava nopeasti – jo kuluvan vuoden aikana.

Kuulijana pöydän toisessa päässä oli itse kuntaministeri Sirpa Paatero (sd).

Paatero sai kuulla, miten Kangasalla kilpailuetua henkilöstörekrytoinnissa on pyritty hakemaan esimerkiksi kilpailukykyisen palkan, kouluttautumismahdollisuuksien ja työn kehittämisen mahdollisuuksien kautta. Työpaikan hyviä puolia niiden markkinoimiseksi on kyselty aktiivisesti työntekijöiltä itseltään.

– Pelkkä mielikuvamarkkinointi ei tänä päivänä toimi, sosiaali- ja terveysjohtaja Lanne viittasi muun muassa sosiaalisen median sanan voimaan.

Henkilöstöhuoliin yhtynyt kuntaministeri Paatero muistutti, että jo budjettiriihessä asetetun työryhmän tavoitteena on selvittää, miten lisäkäsiä alalle saataisiin nopeasti, vaikkapa jo kouluttautuneen henkilöstön alalle uudelleen houkuttelemisen kautta.

Ratkaisut henkilöstöpulaan eivät ole yksinkertaisia. Kangasalan johto teroitti ministeri Paaterolle, että pelkkä raha ei riitä, jos ei ole tekijöitä, joille sitä antaa. Samanaikaisesti Kangasalla ammattioppilaitoksen yli neljästäkymmenestä sote-alan koulutuksen aloituspaikasta täyttyi viime syksynä vain puolet.

Pirkanmaan toiseksi suurinta eli 38 000 asukkaan Kangasalan ja Pälkäneen sote-aluetta luotsaava sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne esitteli ministerille yhteistoiminta-alueella otettuja kehitysaskeleita, kuten sähköistä perhekeskusta.

Paateron mukaan henkilöstöpulassa kyse on laajemmastakin, monen sektorin ongelmasta, joka on muodostumassa suoranaiseksi kasvun esteeksi.

– Henkilöstömitoitukset eivät silti ole vain rasite palveluntuottajille vaan riittävä henkilökunnan määrä on myös merkittävä tekijä paitsi asiakkaalle myös henkilöstön jaksamisen kannalta, kuntaministeri muistutti.

Aluevaaleissa ihmisten kiinnostusta hyvinvointialuetta kohtaan saattaa lisätä se, että julkinen terveydenhuolto on ollut näkyvässä roolissa koronaepidemian kanssa kamppailussa testauksen, hoidon ja rokotusten kautta.

– Ja koko ajan viedään samalla eteenpäin myös täälläkin esiin tullutta normaalia kehitystyötä, vaikka onkin samalla hoidettavana myös sekä korona että sote-uudistus, ministeri Paatero totesi.

Toisaalta asiat myös nivoutuvat toisiinsa. Sekä kaupunginjohtaja Auvinen että sosiaali- ja terveysjohtaja Lanne arvioivat, että koronaepidemia vahvasti auttoi viemään eteenpäin digitaalisten palveluiden kehittämistä – mikä puolestaan osaltaan on tuonut helpotusta henkilöstöpulaongelmaan.

Ministeriä mietityttää tulevassa alueuudistuksessa muun muassa kuntien tuleva talouspohja. Valtionosuuksia tullaan tarkastelemaan uudelleen osin jo siksi, että jotkut sen myöntämisen nykyiset kriteerit uhkaavat vanhentua, kun hyvinvointialueiden toiminta alkaa. Hyvin paljon kunnittain myös vaihtelee se, kuinka suuren osan valtion avustukset kerryttävät kunkin kunnan tuloeuroista.

Paatero ei haluaisi nähdä kuntien ajautuvan tilanteeseen, jossa ne jatkossa toteuttaisivat vain lakisääteisiä toimintoja ja kuittaisivat niistä tarvittavan valtion tuen. Yhtenä työkaluna kuntien elinvoimatyökalujen pakkiin on tulossa TE- eli työ- ja elinkeinopalvelujen hallinnon siirto kuntiin vuonna 2024.

Vuosisadan uudistukseksi mainostetun alueuudistuksen parissa painiminen on Paateron mukaan ollut positiivinen kokemus.

– Vaikka se nyt työllistääkin, kunnat ovat halunneet tätä uudistusta jo 15 vuotta ja tukevat sitä, vaikka niiden rooli merkittävästi muuttuukin. Kaikki ei kuitenkaan varmasti ole ihan valmista 1.1.2023.

Vanhustyön johtaja Elina Rissa uskoo, että esimerkiksi Iso-Britannian malliin tukipalveluja lisäämällä voitaisiin onnistuneesti järjestellä sote-alan töitä uudelleen ja nykyistä järkevämmin.

Lue myös:

”Tavoitteet ovat hyvät, mutta julmettu henkilöstöpula on laittanut kenttää uusiksi” – tulevaisuuden sote-keskusten rakentumisessa keskeinen tekijä on sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lannen mielestä myös sähköisten palveluiden onnistuminen

Työntekijän markkinat aiheuttavat kunnille harmaita hiuksia