Muistisairauksien lisääntyminen edellyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen muutoksessa uutta maakunnallista ja paikallista tilannearviota

Pirkanmaalla muistisairaiden määrä vuonna 2020 oli noin 20 000 henkilöä, joista noin 40 prosenttia asuu Tampereella. Ihmisten keski-iän kasvaessa, suurten ikäluokkien edelleen vanhentuessa ja diagnostiikan kehittyessä muistisairauksiin sairastuu Pirkanmaallakin yhä useampi henkilö.

Diagnostiikan kehittyessä erilaisia muistisairauksia diagnosoidaan entistä herkemmin vielä työiässä olevilla. Lääkehoidon mahdollisuudet muistisairauksien hoidossa ovat toistaiseksi olleet varsin rajalliset, koska sairautta parantavia lääkkeitä tai rokotteita ei tunneta. Kaiken aikaa lääketieteelliset tutkimuslaitokset etsivät ja pyrkivät löytämään muistisairauksiin liittyviä juurisyitä. Varhaisella lääkehoidolla kyetään kuitenkin hidastamaan sairauksien etenemistä, vaikka yksilölliset erot voivat olla suuria. Valtion lääketieteelliselle muistisairauksien tutkimukselle osoittamat määrärahat ovat riittämättömät.Pirkanmaan Muistiyhdistys ry. on jäsenmäärältään Suomen suurin Muistiliittoon kuuluva muistiyhdistys. Pirkanmaan Muistiyhdistyksessä toimii hallituksen nimeämä Muistiaktiivit -ryhmä. Lisäksi jokaisessa Pirkanmaan kunnassa toimivat paikallisosastot, jotka tekevät merkittävää, täydentävää ja ennaltaehkäisevää työtä muistisairaan hyvän hoidon ja hänen läheisen hyvän kunnon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Muistiaktiivit -ryhmä pyrkii nostamaan esille ja julkiseen keskusteluun muistisairaiden ja heidän läheisten arkitodellisuuden haasteita ja ongelmia. Pirkanmaalaiset viestivät kaiken aikaa läheisten muistisairaiden erilaisista terveydellisistä ja hoidollisista huolista, tekevät parannusehdotuksia ja antavat palautetta myös onnistuneista hoitotapahtumista. Huolta maakunnan ihmisille aiheuttaa se, mitä merkitsee palvelutoiminnan saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta se, että sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnan hyvinvointialueen järjestettäväksi ja vastuulle. Samanaikaisesti koko maakunnan sote-henkilöstö siirtyy uuden työnantajan, maakunnan hyvinvointialueen palvelukseen. Muistisairaita ja heidän läheisiään huolestuttaa se, säilyvätkö Pirkanmaan jokaisessa kunnassa muistisairaiden nykyiset laitos- ja avo-palvelut tai paranevatko kotihoidon palvelut. Entä voidaanko turvata laitoshoitoon siirryttäessä mahdollisimman lähellä kotia ja läheisiä oleva hoitopaikka.

Miten kunnassa järjestetään ennaltaehkäisevä toiminta ja huomioidaan kolmannen sektorin toimijat sekä tuhannet muistisairaiden parissa toimivat vapaaehtoiset tukihenkilöt ja läheiset, joiden tekemä tärkeä työ jää valitettavan usein huomaamatta?

Muistisairaat ja heidän läheiset kiinnittävät huomiota seuraaviin asioihin, joita he toivovat Teidän yhteisöinä ja toimijoina edistävän ja vaikuttavan siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus voidaan taata jokaisessa Pirkanmaan kunnassa varsinkin, kun Kansallisessa ikäohjelmassa 2030 on keskeisenä painopisteenä ikäihmisten kotihoito:

1. Muistisairaat tarvitsevat tarkempaa ja varhaisempaa diagnosointia sairauden toteamiseksi ja seuraamiseksi. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus voidaan diagnosoida sitä suuremman hyödyn lääkehoidosta voi saada. Samalla hoivaresurssia voidaan siirtää sellaisiin potilaisiin, joilla muistisairaus on jo edennyt pitkälle. Varhaisvaiheessa tehty diagnoosi antaa sairastuneelle arvokkaita lisävuosia ja aikaa valmistautua tulevaan.
2. Diagnoosi usein tulee muistisairaalle ja läheiselle yllätyksenä, koska muisti usein toimii entiseen malliin. Muistisairaan diagnoosin jälkeisen tunnereaktion ja hämmennyksen jälkeen hoitopolun ts. hoitoketjun yksityiskohtainen läpikäynti läheisen mukana ollessa olisi jo alkuvaiheessa erityisen tärkeä toimi.
3. Diagnoosin jälkeen olisi neurologin tai geriatrin johdolla laadittava nopeasti muistisairaan hoito- ja asiakassuunnitelma.
4. Muistisairaiden hoidossa olisi käytettävä ”yhden luukun ja usean sairaus- ja hoitotoimenpiteen” -käytäntöä ja hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti, eikä hoitaa ainoastaan yhtä sairautta kerrallaan. Ihmisellä voi olla muistivaikeuksien lisäksi muita oireita ja sairauksia, jotka vaikeuttavat arjessa selviytymistä.
5. Muistisairaita ja heidän läheisiä ei saisi jättää yksin, vaan uuden julkisen palvelujärjestäjän tulisi vastata siitä, että asiantuntija-apua ja vertaistukea on jokaisessa kunnassa aina saatavissa ja saavutettavissa.
6. Muistisairaiden ja heidän läheisten avuksi tulisi rakentaa koko maakuntaa kattava tuki- ja vertaistukihenkilöverkosto ja tähän muistiyhdistykselle tulisi osoittaa riittävät resurssit.
7. Muistisairaan omatoimisuuden, fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitämiseksi tulisi olla säännöllinen neurologin tai geriatrin toteuttama sairaustilan arviointi.
8. Muistisairaan kotihoidon mahdollistamiseksi vuosittaisella kuntoutuksella ja terveystarkastuksella olisi tuettava omaishoitajan (myös ilman statusta olevan) henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitämistä.
9. Muistisairaan kotona tapahtuvan hoidon palvelujen, kuten muistikoordinaattorin, muistihoitajan, päivä- ja kotikuntouksen, apuvälineiden, tuki- ja intervallihoitopalveluiden saavutettavuus koko maakunnan alueella tulisi palvelulupauksessa taata ja varmistaa sekä arvioida tukitarve yksilöllisesti ja paikallisesti.
10. Valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten kolmannen sektorin toimijoiden toimintarahoitus olisi turvattava ja varmistettava ennen kuin maakunnalliset hyvinvointialueet aloittavat toimintansa.

Pirkanmaan muistiaktiivit

Pirkanmaan muistiyhdistys ry.