Puhtailla vesillä on suuri merkitys Pälkäneen elinvoimalle. Vapaa-ajan asukkaat viettävät mökeillä keskimäärin 79 vuorokautta ja tuovat paikalliseen elinkeinoelämään noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Suvi-vesiensuojeluhankkeen viimekesäisen vesistökyselyn mukaan vesien tila ja ympäröivä luonto vaikuttavat eniten rantojen houkuttelevuuteen. Vesistökyselyyn vastasi lähes 170 Pälkäneen vesien äärellä asustavaa tai lomailevaa. He muun muassa arvioivat, missä kunnossa oma mökki- tai uimaranta on. Kyselyn perusteella tyytyväisimpiä vesien tilaan ollaan saarissa. Ne sijaitsevat selkävesillä, jossa rehevöitymisen vaikutukset näkyvät hitaammin kuin matalilla rannoilla.
Vesistökyselyn antia hyödynnetään keväällä valmistuvassa Pälkäneen vesienhoitosuunnitelmassa, joka ohjaa tulevien vuosien vesienhoitotyötä.
Kukkian tila parempi kuin Pälkäneveden
Pälkäneen vesiensuojeluhanke Suvi hankki viime vuoden aikana lisätietoa etenkin Kukkian ja Pälkäneveden tilasta, koska kirkasvetisillä ja karuilla järvillä on havaittu merkkejä rehevöitymisestä.
Naturaan kuuluvan Kukkian tilaa seurataan tarkasti. Kesällä tehdyssä koekalastuksessa saalismäärät puolitoistakertaistuivat seitsemän vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Kalaa nousi monta kertaa enemmän kuin luonnontilaisesta karusta järvestä pitäisi. Korkeat saalismäärät laskivat kalaston ekologisen tilan tyydyttävästä välttäväksi. Huolta vähentää kalastorakenteen parantuminen: särkikalojen osuus on pienentynyt ja petokalojen osuus kasvanut.
Kukkian ravinnepitoisuudet ovat kasvussa, mutta Suomen ympäristökeskuksen LLR-mallinnuksen mukaan niiden pitäisi puolitoistakertaistua, jotta järvi uhkaisi rehevöityä.
Vesinäytteet otetaan syvänteistä, joissa rehevöitymisen merkit näkyvät hitaammin kuin matalilla lahdilla. Kukkian rannoilla on kannettu huolta kasvillisuuden lisääntymisestä, mutta kesällä tehdyn kartoituksen mukaan rehevien vesien kasvillisuuden osuus on vähentynyt.
Selvimmin Kukkialla on havaittavissa veden nuhraantuminen. Vielä 1970-luvulla näkösyvyys oli parhaimmillaan lähes kymmenen metriä, nykyisin enää 2-4 metriä. Myös veden sameus on kaksinkertaistunut.
Pälkänevedellä Suvi-vesiensuojeluhanke teetti LLR-mallinnuksen lisäksi myös laskuojatutkimuksen. Kevättulvien aikaan Pälkäneveden laskuojat toivat mukanaan neljä kiintoainetonnia vuorokaudessa. Rehevöitymistä aiheuttavaa ja sinileväkukintoja ruokkivaa fosforia kulkeutui ojavesien mukana 15 kiloa vuorokaudessa. Pälkäneen jätevesiä käsittelevä Tommolan puhdistamo laskee vastaavan fosforimäärän Mallasveteen neljässä kuukaudessa.
LLR-mallinnuksen mukaan Pälkäneveteen päätyy ravinteita puolitoista kertaa enemmän kuin järvi sietää. Ravinteiden määrää pitäisi vähentää ainakin kolmanneksella, jotta järvi ei rehevöityisi.
Pälkäneen malli vauhdittaa kunnostusta
Suvi-vesiensuojeluhankkeen käynnistysvaiheen jälkeen tiedetään, mitä pitää tehdä ja missä. Järveen päätyvien ravinteiden määrää on vähennettävä, ja kiireimmin Pälkänevedellä. Pälkänevesi saa suuren osan ravinteistaan Jouttesselän suunnalta ja Kukkia Rautajärven suunnalta.
Tehokkainta vesiensuojelua on varmistaa, että ravinteet pysyvät pelloilla ja metsissä kasvien käytettävissä. Toiseksi paras keino on vähentää kosteikoiden tai laskeutusaltaiden avulla ojavesien ravinteita ennen kuin ne päätyvät rehevöittämään järveä. Järvessä tehtävät toimet, esimerkiksi rantojen niitto tai roskakalan poisto ei kohenna järven tilaa, jos ojien mukana virtaa kaiken aikaa lisää ravinteita.
Ensimmäisenä liikkeelle on päästy Rautajärvellä ja Aitoossa. Rautajärvelle valmistui syksyllä ensimmäinen kosteikko. Aitoon Myllyojan varren pelto-ojien kunnostuksesta ja laskeutusaltaasta laaditaan parhaillaan suunnitelmaa. Samalla vesienhallintarakenteita suunnitellaan myös Pitkäjärveen laskevan Kalalähteenojan varteen.
Vesienkunnostustoimiin ja niiden suunnitteluun on saatavissa rahoitusta monen kanavan kautta. Sen hakeminen edellyttää vaatii kuitenkin asiantuntemusta. Suvi-vesiensuojeluhanke vauhdittaa kunnostustoimia Pälkäneen mallilla. Se hoitaa suunnittelu- ja rahoitushakubyrokratian maanomistajan puolesta. Lisäksi vesien kannalta vaikuttavissa kohteissa voi saada apua omarahoitusosuuteen. Rahoituksen mahdollistaa Suvi-hankkeen käynnistänyt Luopioisten Säästöpankkisäätiö, joka on sitoutunut pitkäjänteiseen vesienhoitotyöhön.
Tutkimustuloksia ja vesienkunnostusta vauhdittavaa Pälkäneen mallia esitellään tiistaina 5.4. Suvi-seminaarissa Aitoon Honkalassa.
