Professori Arto Haveri pohtii tämänkin lehden sivuilla kuntien tulevaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen.
Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa vaikuttava Haveri miettii, pärjättäisiinkö kunnissa nykyistä pienemmillä luottamushenkilöelimillä, kun kuntien budjeteista ja henkilöstöstä siirtyy merkittävä osa hyvinvointialueen toiminnan alle. Hän perustelee ajatusta sillä, että nykyistä pienemmissä valtuustoissa ja hallituksissa niiden dynamiikka voisi voimistua merkittävästi. Lisäksi valtuuston paikkamäärien pudottaminen hänen mukaansa kenties lisäisi kiinnostusta lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin.
Pälkäneellä valtuutettuja on tällä valtuustokaudella 27, Kangasalla 51. Lukumäärä on molemmissa kunnissa vakiintunut; Kangasalla valtuutettujen määrä kasvoi viimeksi vaalien 2012 yhteydessä Kuhmalahden kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen kahdeksalla, Pälkäneellä valtuuston koko ei heilahtanut edes kuntaliitoksen yhteydessä.
Nykyvaltuutettujen määrää voi peilata esimerkiksi siihen, että Kuhmalahdella valtuutettuja oli viimeisellä valtuustokaudella 17 ja Luopioisissa 21. Sahalahdella viimeiseksi jääneelle valtuustokaudelle valittiin yhtä lailla 21 jäsentä.
Lähivuosien talouden näkymien ennakoinnin on sanottu olevan kunnille poikkeuksellisen vaikeaa vuodenvaihteessa käynnistyvän hyvinvointiuudistuksen vuoksi.
Uudistus on suuri mullistus, jonka vaikutukset ovat vielä osin hämärän peitossa, kun sekä kunnat että hyvinvointialue hakevat uutta muotoaan.
Vaikka lautakuntien, hallitusten ja valtuustojen jäsenmäärän supistamisesta voi laskea kertyvän jonkinlaisia säästöjä, kunnissa saatetaan hyvinkin haluta pitää päätöksenteossa lähiaikoina mahdollisimman leveät hartiat.
Lue myös:
