Asunto-osakkeiden kauppa on ollut alkuvuonna hiljaista ja hinnatkin ovat lipuneet alaspäin. Tilastokeskuksen mukaan hinnat laskivat keskimäärin 5,5 prosenttia, ja laskusuuntaus näkyi niin vanhoissa kuin uusissakin osakeasunnoissa.
Omalta osaltaan yksittäisen asunnon hintaa ja haluttavuutta luonnollisesti määrittää asunnon kunto, ja asunto-osakkeiden kohdalla houkuttelevuustekijänä on myös se, missä kunnossa kyseinen asunto-osakeyhtiö on. Talousarvio, tilinpäätös, vastikkeet, tulevien korjaustarpeiden avaaminen sekä erilaisten huolto- ja korjaustöiden toteuttaminen ovat asioita, jotka olennaisesti vaikuttavat yhtiön vointiin – ja kaikkia näitä myös käsitellään taloyhtiön yhtiökokouksessa.
Mitä paremmin tietää ja tuntee oman taloyhtiönsä tulevaisuudennäkymät, sitä paremmin pystyy varautumaan myös oman taloutensa osalta tuleviin muutoksiin. Monessa taloyhtiössä mietitään, pitäisikö hoitovastikkeita nostaa kasvaneiden kustannusten vuoksi tälle tai ensi vuodelle. Kiinteistöliiton mukaan tällaisina hankalina aikoina olisi tavallistakin tärkeämpää, että osakkaat osallistuvat taloyhtiönsä yhtiökokoukseen ja saavat yhtiön johdolta ajantasaisen katsauksen yhtiön tilanteesta.
Siitä huolimatta kiinnostus arvokkaasta omaisuudesta huolehtimiseen ja omaa asumista koskevan tiedon saantiin on yleisesti ottaen vähäistä, ja yhtiökokoukseen osakkaille varatut pullat eivät koskaan lopu kesken, vaikka määrä olisi varattu vähän alakanttiin. Yhtiökokous on päätösvaltainen hyvinkin pienellä – parhaimmillaan jopa yhden osakkaan – osallistujamäärällä, mutta mikään ihannetilanne ei toki ole, jos osakkaista vain kolmasosa on osallisina yhtiökokouksissa.
Jollakulla osallistumisintoa voi hillitä pelko siitä, että paikalle meneminen on orastava lupaus taloyhtiön hallitukseen lähtemisestä. Näin ei kuitenkaan ole. Vaikka monelle onkin tuttua kiusallinen hiljaisuus ja katseiden harhailu seinille tai pöydällä oleviin papereihin, kun päästään hallituksen jäsenien valintaa koskevaan pykälään, ketään ei voida valita taloyhtiön hallitukseen ilman omaa suostumusta. Aivan pienimmissä taloyhtiöissä tilanne voi toki käytännössä olla sikäli erilainen, että hallitusaktiivisuuteen kykenevien osakkaiden määräkin on lähtökohtaisesti kovin pieni.
Yksi kysymys on, mistä löytyvät taloyhtiöiden hallitusten innokkaat uudet ja nuoret vastuunkantajat. Taloyhtiöiden asioita on ajettu viime vuosina syvällä kokemuksella. Hallitusten jäsenten tasaisesti viime vuosina noussut keski-ikä oli Kiinteistöliiton mukaan viime keväänä noin 62 vuotta, ja hallituskokemusta oli kertynyt hallitusten jäsenille keskimäärin yli kymmenen vuotta.
Kokemus on ollut varmasti hyödyksi viime vuosina, kun taloyhtiöiden asioiden hoitoa ovat osaltaan vaikeuttaneet niin korona kuin paljon esillä olleet energia-asiatkin. Energiapaini on tuonut hallituksissa päänvaivaa muun muassa sähkösopimuksiin liittyvien asioiden pohtimisen kanssa. Vastaavasti yhtiökokouksissa on tänä keväänä saatu tutustua valtakunnallisten ”energiansäästötalkoiden” positiivisiin tuloksiin, kun veden, lämmön tai sähkön kulutus on monin paikoin saatu pienenemään ja kompensoimaan kustannusten nousua.
