Tampereen Veden johtokunta linjasi kesän aluksi, että sen mielestä olisi järkevämpää rakentaa uusi pintavesilaitos Tampereen Ruskoon kuin yrittää viedä maaliin tekopohjavesihanke Tavasea. Ruskon laitos nähdään suoraviivaisempana toteuttaa ja riskittömämpänä investointina kuin vertailussa vaihtoehtona ollut tekopohjavesilaitos, johon liittyy reilun parin vuosikymmenen pyörittelyn jälkeenkin erittäin paljon epävarmuustekijöitä.
Linjausta oli odoteltu jonkin aikaa, sillä tekopohjavesiyhtiön enemmistöomistaja Tampereen kaupunki on halunnut pohtia omien Tavase-ratkaisujensa tekemistä vesilaitoksen pitkän tähtäimen tarkastelun pohjalta. Asia käväisi vesilaitoksen johtokunnan käsittelyssä jo viime syksynä, mutta tuolloin se jäi pöydälle johtokunnan jäätyä kaipaamaan lisätietoja vedenhankinnan tilastoista ja ihmettelemään, miten Tavase-hankkeen tuorein ympäristövaikutusten arviointi voi olla niinkin kaukaa kuin vuodelta 2003.
Pälkäneen ja Kangasalan näkökulmasta naapurin vesilaitoksen linjaus on huojentava: vaikuttaa kuin tekopohjaveden sävyiset värilasit olisi vihdoin uskallettu ottaa Tampereellakin pois silmiltä. Mahdollisuuksia tähän on ollut matkan varrella aiemminkin, mutta tekopohjavesiyhtiö ei ole suostunut tyytymään esimerkiksi oikeusratkaisuihin tai päätöksiin, jotka ovat olleet sille epämieluisia. Tuoreimpien arvioiden mukaan pyristelyyn on kulunut jo reilut kahdeksan miljoonaa euroa, joten töpselin irti kiskaisun vakava harkitseminen viimeistään nyt on enemmän kuin paikallaan.
Päätös jatkosta lepää vahvasti tamperelaispäättäjien käsissä. Heitä pälkäneläiskollegat lähestyivät jo viime kesänä vetoomuksellaan, jossa toivottiin Tampereen kaupungin ratkaisevan puhtaan veden hankintansa muulla tavoin kuin toisen kunnan alueella sijaitsevan ainutlaatuisen luonnon ja elinvoiman kustannuksella. Tampereen Veden tuore kannanotto antaa sekä Pälkäneellä että Kangasalla luottamusta siihen, että keskuskaupungissa voidaan olla kykeneviä reivaamaan pitkään vallinnutta ajatusmaailmaa uusiksi.
Lähellä olevat arvokkaat harjumaisemat, vesistöt ja luonto ovat osaltaan niitä valttikortteja, joilla Kangasala on onnistuneesti pelannut kuntien välisessä vetovoimakilpailussa. Pälkäneläiset puolestaan ovat nostaneet jo parina viime vuonna kuntakyselyssä luonnon ja hyvän asuinympäristön tärkeimmäksi asiaksi omassa kotikunnassaan.
Tietyllä tavalla pälkäneläisten välittäminen ympäristöstä ja puhtaasta vedestä konkretisoitui viime viikolla, kun pälkäneläinen Aito Suvi ry pokkasi WWF:n Panda-palkinnon Kukkian ravinnekuormitusta pienentäviin kunnostustoimiin. 10 000 euron palkintosumma käytetään Holjaan ja Kortteenpohjaan rakennettaviin kosteikoihin ja kaksitasouomiin, jotka vähentävät järveä rehevöittävien ravinteiden määrää ja helpottavat rantapeltojen viljelyä.
Aito Suvi ry perustettiin kaksi vuotta sitten toteuttamaan Suvi-hankkeen avulla vireille saatuja kunnostuskohteita, joita on Kukkialla ja Pälkänevedellä yli 30. Suvi-hanke käynnistettiin Luopioisten Säästöpankkisäätiön tuella vuoden 2021 alussa, koska puhtailla vesillä katsottiin olevan suuri merkitys Pälkäneen elin- ja vetovoimalle.
Aktiivinen, jopa intohimoinen työ puhtaampien vesien puolesta jatkuu ja leviää nyt myös Hauhon puolelle. Vielä Panda-palkintoa ja sen tuomia kunnostustöitä paljon suuremmasta saavutuksesta voidaan silti puhua, jos Aito Suvi omalta osaltaan saa heräteltyä laajemminkin kiinnostusta korjata epäkohtaa, jossa avustusraha löytää helpommin tiensä uuden ideointiin ja tutkimukseen – monesti sen tärkeimmän eli käytännön kunnostustöiden sijaan.
