Pirha on tiedottanut suunnitelmistaan karsia palveluverkostoa kovalla kädellä. Hyvinvointialuelain 29 § edellyttää, että palveluita suunnitellaan yhdessä asukkaiden ja palveluiden käyttäjien kanssa. Lasten ja perheiden puolesta toimivina tahoina haluamme tuoda esille huolemme siitä, että suunnitellut toimet heikentävät myös ja erityisesti lapsiperheiden tilannetta Pälkäneellä.
Lapsiperheille julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus omassa kunnassa on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Myös koululaisille ja opiskelijoille sosiaali- ja terveyspalvelut omassa kunnassa ovat tarpeen. Lapsiperheitä asuu kaikissa osissa kuntaa, ja jokaisella täytyy olla pääsy julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Niin neuvolaan kuin lääkäriinkin pitää päästä kohtuullisen matkan päässä kotoa arjen sujuvoittamiseksi. Myös sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Tätä tavoitetta ei mitenkään edistä lähipalveluiden lakkauttaminen. Siksi vaadimme sekä Pälkäneen että Luopioisten terveysasemien säilyttämistä lähiasemina.
Monet lapsiperheet hakeutuvat pienelle paikkakunnalle ja maaseudun rauhaan nimenomaan taatakseen lapsilleen hyvän ja turvallisen kasvuympäristön. Tämä edellyttää kuitenkin peruspalveluiden saavutettavuutta, ja näistä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeisiä.
Pälkäne on pinta-alaltaan suuri kunta, jossa välimatkat ovat pitkiä ja julkista liikennettä ei juurikaan ole. Esimerkiksi Kuohijoelta matkaa Luopioisiin kertyy noin 24, Pälkäneelle 40 ja Kangasalle 58 kilometriä. Julkisen liikenteen puuttuessa lapsen vieminen lääkäriin tai hammashoitoon vie kohtuuttoman ajan vanhemman työpäivästä, mikäli lähiterveysasemat lakkautetaan.
Kangasalan päivystys on jo nyt ruuhkainen ja jonotusajat pitkiä – entä sitten, jos Pälkäneen ja Luopioisten terveysasemat lakkautetaan? Pitkät odotusajat korostuvat lasten kanssa.
Digipalvelut ovat varmasti kehittyessään hyvä lisä toimiviin lähipalveluihin, mutta ne eivät voi olla ainoa vaihtoehto minkään ikäisten kuntalaisten terveydenhuollossa. Erityisesti lasten kanssa vanhemmilla on perusteltu huoli, osaako etälääkäri huomioida kaiken mahdollisen, kun lasten tutkiminen on usein muutenkin aikuisia haastavampaa. Edelleen on myös tarvetta ottaa näytteitä ja tehdä kokeita. Kaikilla ei ole tarvittavia digitaitoja, jotta he pystyisivät täyttämään lomakkeita tai hoitamaan lääkäriasiansa verkossa.
Lähipalveluilla on myös vaikutusta kuntalaisten turvallisuudentunteeseen ja mielenterveyteen. Digilääkärin kanssa asiointi ei korvaa oikeita ihmiskontakteja. Tämä korostuu ikäihmisten hoidossa, mutta vaikuttaa kaiken ikäisiin potilaisiin. Mielenterveydelläkin on hintalappunsa. Myös sosiaalipalvelut tulee säilyttää omassa kunnassa ja niin, että ihminen kohtaa ihmisen.
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin pitää saada tukea läheltä ja nopeasti. Mielenterveyden haasteet ovat iso ongelma varsinkin nuorilla, mutta myös lapsilla. Tilanne voi perheissä olla niin kuormittava, että palveluiden on tärkeää olla saatavilla Pälkäneellä. Perheneuvola, kuntoutuspalvelut ja erikoissairaanhoito ovat jo nyt Tampereella, Kangasalla tai Valkeakoskella. Lähiasemien lakkauttaminen tekee tilanteen kestämättömäksi.
Digipalveluita tai liikkuvia palveluita ei voi myöskään yhtäkkiä laittaa käyntiin tutkimatta, miten toimivia ratkaisut käytännössä ovat. Hyödyt ja haitat on oltava selvitettynä ennen kuin lähipalveluiden lakkauttamisesta päätetään. Tämä säästää myös rahaa pitkällä tähtäimellä. Täytyy myös muistaa, että digipalvelutkin nielevät rahaa, ja monessa kunnassa on paljon huonoja kokemuksia erilaisista usein vaikeasti käytettävistä sähköisistä ympäristöistä, joissa saman potilaan kaikki tiedot eivät välttämättä löydy samasta paikasta.
Lapsiperheisiin vaikuttaa myös se, että yli 10-vuotiaan tiedot eivät ole vanhempien saatavilla Kanta-palvelun kautta. Kaikkien tällaisten asioiden toimivuus on hoidettava kuntoon ennen kuin laitetaan ihmiset käyttämään digipalveluita. Lähipalveluiden pitää kuitenkin jatkossakin olla käytettävissä niin lapsiperheiden kuin muidenkin kuntalaisten hyvinvoinnin vuoksi.
Lapsiperheiden puolesta
Kostianvirran vanhempainyhdistys ry, Mirva Nikkanen, pj.
Luopioisten kirkonkylän koulun vanhempaintoimikunta, Hanna Nevalainen, pj.
Aitoon koulun vanhempainryhmä, Maija Leppälä
Pälkäneen Koti ja koulu ry, Anni Niva ja Anna-Maria Fahlgren-Piekkari
Pälkäneen seurakunta, lapsityö, Marja Lepistö
Mannerheimin lastensuojeluliiton Pälkäneen yhdistys ry, Vera Suutari, pj.
Mannerheimin lastensuojeluliiton Luopioisten yhdistys ry, Eija Lankinen, pj.
Partiolippukunta Kostian Kahlaajat ry, Mia Dahl, lippukunnanjoht.
