Keijo Koivula esitelmöi Viipurista Pälkäneen pääkirjastossa Arkissa lauantaina 7.10. kello 13.
– Muistan sanomalehden etusivulta valokuvan Viipurin linnasta, tornista, jossa liehuu Suomen lippu, kun Viipuri oli vallattu takaisin elokuun lopulla 1941. Yhtä ja toista muutakin sitten oppi vuosien varrella, siitä kiinnostus ja kiintymys, joka pani vanhemmilla päivillä matkustamaan Viipuriin vielä ennen koronaa ja Ukrainan sotaa yleensä vähintään kerran vuodessa, ei ostoksilla, kertoo Koivula.
Viipuri oli karjalaisten kaupunki, mutta se oli myös kaikkien suomalaisten kaupunki, jossain vaiheessa maamme suurimpia – ja hyvin monien mielestä se oli ehdottomasti kaunein ja iloisin kaupunki. Sitä on hallinnut Ruotsi – kuten koko Suomea – ja hallinnut Venäjä.
Yli puoli vuosituhatta vanha kaupunki sisältää rakennettuja merkkejä jokaiselta vuosisadalta: keskiaikaisesta Viipurin linnasta Alvar Aallon maailmallakin tunnettuun Viipurin kirjastoon.
– Huomattakoon vielä, että Viipurin kaupungin asemakaava-arkkitehtina toimi lähes kaksikymmentä vuotta Otto-Iivari Meurman, jonka viimeinen leposija on Kangasalla lähellä kirkkoa, Koivula sanoo.
Tilaisuuden järjestäjät ovat Pälkäneen kirjasto ja Kangasalan SVS. Se on avoin kaikille ja siihen on vapaa pääsy.
Kuva: Lappeenrannan museot – Helios OY, valokuvaaja 1930-1939.
