Pälkäneen Yrittäjissä on seurattu huolestuneena Pirkanmaan hyvinvointialueen suunnitelmia terveysasemien lakkauttamisesta. Kummastusta on herättänyt, että muiden kuin keskuskaupunkien asukkaita, yrityksiä eikä edes kuntia olla kuulemassa asiassa.
– Terveyspalveluilla on iso vaikutus alueiden elinvoimaan ja niiden asukkaiden ja täten yrittäjien ja työntekijöiden omaan hyvinvointiin. Yrittäjinä meille on selvää, että asioita täytyy tehdä tehokkaasti ja kustannusten rajoissa, mutta palvelujen poistaminen kokonaan ei ole tehokasta, jos siis halutaan pitää väestö terveenä, sanoo Pälkäneen Yrittäjien puheenjohtaja Lumia Huhdanpää-Jais.
Hän huomauttaa, että aluevaltuutetuille toimitettiin yhdessä Luopioisten Yrittäjien kanssa laadittu kannanotto. Seitsemästäkymmenestäseitsemästä valtuutetusta yksi oli vastannut lupaavansa tutustua siihen.
– Toivomme ja odotamme suunnitelmien kehittyvän yhdenvertaisempaan suuntaan. Ei voi olla, että Pälkäneeltä on aivan normaalia lähteä lääkäriin 50 kilometrin päähän tai odottaa lääkäriaikaa kuukaudenkin verran, jos Tampereella se ei ole aivan yhtä normaalia. Ne tiet kulkevat kumpaankin suuntaan, eikä keskittämisellä saada aina niitä kustannussäästöjä, mitä niillä kuvitellaan saavutettavan, varsinkin kun lasketaan mukaan erikoissairaanhoito.
Yrittäjäjärjestöt haluavat, että päätöksiä tehdään, kun kaikki kulut ja säästöt on laskettu kaikki tiedetyt tekijät huomioiden.
– Odotamme, että palvelut myös meillä Pälkäneellä paranevat ja hoitoon pääsy nopeutuu, kuten luvattiin hyvinvointialueita perustettaessa. Odotamme, että kaikki niin sanotut innovatiiviset ratkaisut kuten liikkuvat palvelut testataan ensin kunnolla, ennen kuin niillä lähdetään korvaamaan mitään. Me yrittäjät olemme tottuneet ratkaisemaan lähes mahdottomia ongelmia järkevästi – odotamme Pirhalta samaa, Huhdanpää-Jais linjaa.
Euroja tien päällä
Suunnitelmat terveysasemien lakkauttamisesta häiritsevät myös Sari Päätaloa. Luopioisten Yrittäjien puheenjohtaja kertoo, että palvelujen säilymisen puolesta on tehty paikallisesti paljon, ja Pirkanmaan hyvinvointialueen visio ohittaa kaikki tehty työ ja lakkauttaa Pälkäneen molemmat terveysasemat tuntuu siksi ajattelemattomalta.
– Jos näin kävisi, en usko, että jatkossa kovin moni yritys, jolla on ajatuksena työllistää ihmisiä, lähtee sijoittumaan maakuntaan. Työvoimapulakin alkaa olla jo sellainen, ettei tekijöitä maakuntaan saa helposti, hän miettii.
Päätalon mielestä ratkaisun kokonaisvaikutus olisi lopulta järkyttävän suuri. Sillä olisi vaikutuksensa alueen muihin palveluihin sekä ihmisten kiinnostukseen asua alueella. Se merkitsisi sote-henkilöstölle siirtymistä muualle töihin ja Kela-korvattavien taksikyytien lisääntymisen myötä veronmaksajien kukkarolle päätymistä kiertotietä pitkin. Autoilun kaikkinainen lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen perässä ei saa Päätaloa innostumaan suunnitelmista myöskään ilmastotyön ja kestävän kehityksen näkökulmasta.
– Kyllähän työikäiset pystyvät jossain määrin kulkemaan, tai osaavat käyttää digitaalisia palveluita. Vanhuksista ja lapsiperheistä olen erityisen huolissani. Heidän arkeaan ei tässä yritetä ainakaan sujuvoittaa eikä tukea nuorten haaveita maallemuutosta. Haluamme kuitenkin uskoa, että Luopioisissa asutaan ja yritetään jatkossakin.
Pälkäneen elinvoimajohtaja Sirkku Mäkelä kertoo kuulleensa paljon kuntalaisten huolta terveysasemien lakkauttamisesta. Hän ymmärtää myös yritysten näkökulman tilanteeseen, jossa työntekijöiden terveyspalvelut ovat vaarassa ajautua nykyistä kauemmas. Viime aikoina hänkin on joutunut pohtimaan, miten vetovoimaiselta kunta ylipäätään näyttäytyy, jos terveydenhoidon lähipalvelut heikkenevät.
