Lukijan runo: Tuokio metsässä

Hiuksia väkersin

leikkasin ja kähersin.

Oli ihmisiä paljon.

Silmätkin väsyivät,

kun hiuksia tuijotin.

Kiirettä oli ja stressiä pukkasi.

Sitten:

”Ulos harjuun kävelylenkille”.

Yhtäkkiä huomasin

isoja lumihiutaleita,

jotka leijuivat tuulessa.

Menin lähemmäs.

Lumihiutaleet olivat kiinni

hämähäkin verkoissa.

Lumihiutaleet olivat kauniita.

Aika pysähtyi. Rauha valtasi mielen.

Kontrasti tuntui suurelta.

Kiireinen liiketyö ja luonnonrauha.

Pysähdyin ja kiitin lumihiutaleita.

 

Anneli Kokko-Haavisto