Jumala, Luoja, Herra, Kaikkivaltias, Isä, Pyhä Kolminaisuus, Jahve…
Raamatussa Jumalasta käytetään monia nimityksiä. Jumalan nimet kuvaavat häntä. Kukaan ei ole nähnyt Jumalaa ja Hän on ihmisten kokemuksen sekä Raamatun antaman käsityksen mukaan jotain niin suurta, että meidän ihmisten on vaikea sitä ymmärtää.
Juutalaiset alkoivat käyttää Jumalasta nimitystä Herra, etteivät he rikkoisi toista käskyä vastaan ja lausuisi Jumalan nimeä turhaan tai käyttäisi sitä väärin. Millä sanoilla Jumalasta pitäisi puhua? Millä sannoilla Jumalasta saa jotain sanoa? Millä sanoilla sinä puhut Jumalasta?
Moni sanoo, että uskoo Jumalaan, mutta eri tavalla kuin kirkko opettaa. Joku sanoo, ettei halua uskoa Jumalaan, koska on oppinut, että ”Jumala” on pilven reunalla istuva vanha ukko. Se on liian pieni. Hänen Jumalansa on jotain suurta.
Toinen ei usko sellaiseen Raamatun Jumalaan, joka käy sotia, vihaa joitain ihmisiä, rankaisee pahantekijöitä tai sallii maailmassa järjetöntä pahuutta, koska kokee, että jos jokin jumala on, sen täytyy olla täydellinen rakkaus, joka hyväksyy jokaisen ihmisen sellaisena kuin hän on. Jokainen ihmisen elämä on yhtä arvokas ja rakastamisen arvoinen.
Kolmas sanoo, ettei hän usko kirkon opettamaan moraalinvartija Jumalaan, vaan hänen Jumalansa askartelee suurempien asioiden parissa ja yrittää saada seuraajansakin tajuamaan, että lähimmäisen rakastaminen on Jumalan rakastamista.
Raamatussa Jumalasta puhutaan usein vertauskuvin, tarinoiden ja esimerkkien avulla. Siksi siellä on monia eri nimityksiä Jumalalle. Jeesus kertoi myös vertauksia, joilla hän yritti saada aikansa ihmiset ymmärtämään Jumalan suuruutta sekä Jumalan Isällistä ja täydellistä rakkautta jokaista ihmistä kohtaan.
Me ihmiset olemme pieniä ja rajoittuneita. Meidän on pienemmissäkin asioissa vaikea ymmärtää toisen ihmisen näkökulmaa tai kokemusta, saati sitten Jumalan kokoisessa asiassa. Jokaisella meillä on omat kokemuksemme Jumalasta ja sanoitamme sitä niillä sanoilla, joita meillä kullakin on.
Jumala on luonut myös sanat. Saamme käyttää kaikkia niitä, kun yritämme kuvata omaa Jumala -kokemustamme. Voimme oppia toinen toisiltamme uusia näkökulmia Jumalasta. Voimme yhdessä katsella Jumalan suuruutta ja kunnioittaa lähimmäisemme kuvaa Jumalasta silloinkin, kun emme kykene näkemään Jumalaa samalla tavalla kuin hän.
Auni Kaipia
Kappalainen, Kangasalan seurakunta
