22 vuotta näyttelijäntyötä ja virtaa riittää edelleen. Näyttelijä Jukka Rasilaa on helppo uskoa, kun hän kertoo saavansa työstään edelleen rutkasti iloa.
– Tässä työssä ei tarvitse kasvaa aikuiseksi, kun ammattina on leikkiä, Rasila leukailee.
Suosittu näyttelijä jatkaa, että parasta työssä on kuitenkin monipuolisuus. Vaikka miehen ura on ollut vahvasti komediavoittoinen, mahtuu uraan myös vakavampia draamarooleja.
– Olen saanut tehdä töitä televisiossa, teattereissa, spiikkaajana ja dubbauksissa, äänensä muun muassa Walt Disney-piirrettyjen suomalaiselle Aku Ankalle antava Rasila lisää.
Rasila on tehnyt koko uransa töitä freelance-näyttelijänä. Työmuoto sopii hänelle hyvin. Rasila kertoo yrittävänsä ottaa yhdelle vuodelle aina yhden tai kaksi tv-työtä sekä kolme teatterituotantoa. Tänä vuonna miestä on nähty televisiossa Ummikot ulkomailla -ohjelman juontajana. Kesä kului kesäteatterin merkeissä ensin Raumalla ja loppukesästä Oulussa. Syksyllä Rasila nähdään Espoon kaupunginteatterin Meidän luokka -draamassa. Samaan aikaan turkulaisen Linnateatterin Otto vai pano -näytelmän esitykset jatkuvat edelleen.
– Tämä vuosi on ollut sen verran työntäyteinen, että alkuvuodesta aion pitää hieman pidemmän loman. Mutta siihen asti painetaan täysillä. On ollut hienoa olla tekemässä Espoossa teatteridraamaa pitkästä aikaa, Rasila toteaa.
Teatterissa ja televisiossa
Jukka Rasilaa on totuttu näkemään yhtä lailla teatterissa kuin televisiotuotannoissa. Hän on näytellyt muun muassa Turun, Helsingin, Rauman ja Espoon kaupunginteattereissa, Komediateatteri Arenassa, UIT:n revyissä sekä Linnateatterissa, Aleksanterin teatterissa ja Mikkelin teatterissa.
Rasilan ensirooli televisiossa oli sotilas sarjassa Häkkilinnut vuonna 1991. 1990–luvun lopulla hän tuli tunnetuksi muun muassa Studio Julmahuvista ja televisiosarjasta Kaverille ei jätetä. Vuosina 2006 ja 2007 Rasila esiintyi Yleisradion suositussa suorassa sketsiviihdeohjelmassa Läpiveto. Rasila oli mukana myös MTV3:n Putouksessa viiden kauden ajan.
– Leikkiähän tuo Putouskin oli, vaikkakin aika raskasta sellaista. Ohjelmaformaatti vaatii asioiden tuottamista nopeasti.
”Jugi” Rasila kertoo viihtyvänsä yhtä lailla teatterissa kuin televisiossa, vaikka niillä onkin omat lainalaisuutensa.
– Kyllä se vähän niin on, että näyttelijän ammatti opitaan teatterissa. Harjoituskausi on pitkä ja sen aikana oma roolihahmo ensin syntyy ja sitten hioutuu lopulliseen muotoonsa ennen esityskauden alkua. Televisiossa kaikki tapahtuu hirmuisen paljon nopeammin, Rasila vertailee.
Piti tulla lentäjä
Rasila päätyi näyttelijän uralle puolivahingossa. Hän suunnitteli hakevansa lukion jälkeen Ilmasotakouluun, mutta paperit eivät riittäneet sisäänpääsyyn. Tuolloin Oulussa asunut poika bongasi ilmoituksen näyttelijäkurssista Keski-Pohjanmaan Opistossa Kälviällä. Rasila päätti hakeutua sinne. Opettajaksi osui Esko Rissanen, joka totesi muutaman opiskelukuukauden jälkeen, että ”sinusta tulee poika vielä näyttelijä”. Vuonna 1989 Rasila haki Teatterikorkeakouluun ja pääsi sisään. Ei tullut siis lentäjää vaan tuli näyttelijä.
– 47 vuotta on nyt mittarissa eikä uravalintaa ole todellakaan tarvinnut katua.
