Itä-Suomen yliopistossa on saatu selville mistä asti Phoca Hispide Saimensis on ollut alkuun savolaisten ja nykyisin koko ihmiskunnan ihailun ja suojelun kohteena. Tuo eläinkunnan aatelinen on nykyiseltä rahvaanomaiselta nimeltään Saimaannorppa. Se olisi kuollut sukupuuttoon ellei kotkalainen mestarisanoittaja Juha Vainio olisi suostunut mikkeliläisen toimittajan ehdotukseen ja pistäytynyt tämän Volkswagenilla Saimaan rannalla ja nähnyt lepokivellä harmaan ja ainutlaatuisen norpan. Laulu Nestori Miikkulaisen ja tuon norpan yhteiselosta herätti suomalaiset. Sukupuuttoon kuolemassa ollut kieriskelijä ja sukeltelija sai kansainvälistä huomiota ja rahaa. Kalastajien verkkoihin kuolleet otukset alkoivat pelastua ja nyt niiden jälkeläisiä eli kuutteja syntyy vuosittain kuutisenkymmentä ja koko kanta on 300 yksilön luokkaa. Vielä on kuitenkin suojeltavaa, vaikka hyljetieteen harrastajat ovat arvioineet Saimaan vesistön, Pihlajaveden ja Haukiveden pystyvän elättämään korkeintaan 400 yksilöä.
Tämä on tutkittua tietoa. Joensuussa viisi naista ja kaksi miestä, tohtoreita ja lisenssiaatteja arvatenkin, ovat saaneet palkkaa ja apurahoja selvittääkseen saimaannorpan perimää. Nyt on vahvistunut, että saimaannorppaa tavattiin jo jääkauden loppuvaiheessa, noin 8000 vuotta sitten. Noina vuosina maa kohoili ja vaikeaahan sitä on vesieläimen makoilla lepokivellä ja sukellella siitä makeaan veteen, jos huomaakin olevansa kukkulan laella. Tutkijat pystyivät kuitenkin selvittämään tuon vaiheen tuon hylkeen historiassa ja nyt on käynnistynyt seminaarisarja tuon ilosanoiman julistamiseksi. Kaksipäiväiset seminaarit (alkukielellä taimitarha) ja loppusymposiumit (alkukielellä juomingit) alkavat kiertää maata ja maailmaa. Maailman luonnonsäätiökin (WWF) kokee olleensa oikealla asialla kannustettuaan karjalaistutkijoita, joiden apuna on uskottavuuden varmistamiseksi helsinkiläisiä.
Tutkimustulosten julkaisemiseen on kerrottu käytetyn miljoona a-nelosta. Yksi a-nelonen on ilman mittanauhaa arvioiden noin 21 sentin levyinen. Jos joensuulaisten ja helsinkiläisten suurtyö levitettäisiin vierekkäin Helsingistä lähteville ratakiskoille, se ulottuisi johonkin Imatran ja Joensuun puoliväliin. Ei ihme, että Juha Sipilän hallitus leikkaa yliopistoilta ja panostaa digitalisointiin.
Martti Huhtamäki
