Onko Suomessa 1920-luvulla rakennettuja alkuperäisessä kuosissaan säilyneitä kouluja? Entä Pälkäneellä? Niitä, joissa on alaluokka, yläluokka, kaksi eteistä, keittola, yläkerrassa neiti alakoulun opettajan asunto ja rakennuksen päädyssä yläkoulun miesopettajan (perhe)asunto. Entä piharakennus, jossa ovat omat huussit tytöille, pojille ja niiden keskellä kummallekin opettajalle? Sappeen kylässä on. Ja lisäksi ulkorakennuksessa on entisajan opettajan luontaisetuihin kuulunut navetta virtsakouruineen.
Toki 50-luvulla Sappeen koulua remontoitiin laittamalla eteiseen, keittolaan ja yläluokkaan massalattiat. Yläkoulun opettajan asunnon kansliasta on tehty sauna ja pesutilat, mutta silti tiedoksi ABC-kirjan juhlavuoden suunnittelijoille, että 25 kilometriä Pälkäneen kirkolta autoillen ja 12 kilometriä soutaen sijaitsee aito ja alkuperäinen lukutaidon kehto, jossa aapista tavattiin sukupolvesta toiseen. Tallella on jopa muutama kahden istuttava pulpetti. Koulurakennuksen suunnitteli pälkäneläinen Heikki Tiitola ja se valmistui 1923.
Miksi Sappeen koulu sitten säilyi? Siksi, että opetus loppui jo 1978, joten rakennusta ei ehditty murjoa rakentamalla sinne ruokalaa tai päiväkotia.
Sydän kylmänä
Koulurakennuksen säilyminen kyläläisten yhteisenä kokoontumistilana on ollut sappeelaisten huoli vuosikymmenet. Sydän kylmänä on lehdistä luettu kunnan aikeista myydä koulu, mutta aina on löytynyt valtuutettuja ja virkamiehiä, jotka ovat nähneet rakennuksen merkityksen kylälle. Kunnallistalouden parempina vuosina Pälkäneen kunta maksoi jopa rakennuksen uuden peltikaton ja muutakin remonttia. Rauhallisempi mieli on ollut vuodesta 2009, kun Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry teki koulusta
Pälkäneen kunnan kanssa vuokrasopimuksen, jonka mukaan kyläyhdistys saa kahden asunnon vuokrat, mutta vastaa kaikista käyttökuluista, eikä vuokraa peritä sen paremmin kirjastolta kuin kansalaisopistoltakaan. Sopimus sisälsi myös pykälän, jonka mukaan kyläyhdistys kunnostaa muun muassa ulkoseinät, ikkunat ja asunnot. Koulu onkin Sappeen kylän pitkäaikaisin talkoo. Viime vuodet talkooväki on kokoontunut remontoimaan yhteistä taloa kesäkuukausina kerran viikossa.
Juhlia, vaalit ja kerhoja
Kylätalona Sappeen koulu on toiminut aina. Varhaisimmissa valokuvissa pyhäpukuiset äidit tuijottavat tiukasti kameraan. Paljon väkeä kokosivat lähetysjuhlat, joita vietettiin vielä 1970-luvulla. Koulu oli myös äänestyspaikka ja sinne kokoonnuttiin kuulolle, kun Sappeenvuoreen suunniteltiin laskettelukeskusta 1980-luvulla.
Koulun kerho, 4H-kerho, Turusen Kaijan nuorten kerho ja seurakunnan kerho houkuttelivat väkeä silloin, kun kylässä oli vielä nuorisoa, mutta aina kun on tarve, syntyy uutta: uusimpana kerran kuukaudessa kokoontuva käsityökerho. Pisimpään on toiminut Sappeen kudontapiiri, joka alkoi syksyllä 1978, heti koulun loppumisen jälkeen ja jatkaa edelleen, vaikka opettaja Ritva Forsvik jääkin vuoden vaihteessa eläkkeelle. Uusi ope on tiedossa!
Viime kesänä koulun elämä uudistui radikaalisti, kun pihaan pystytettiin tori ja sisätiloissa oli kahvila ja kirjasto. Sama on malli tänä vuonnakin. Heinäkuun lauantaisin kello 13–16. Tarjolla myös nostalgiaa.
Päivi Heinonen
