Isänmaan asialla

Kirjoittaja on lehtimies, Aitoo – Helsinki.

Alkuun pieni tarkennus: Viimeksi viettämämme itsenäisyyspäivän pääjuhla oli järjestyksessään jo 102:s. Myös ensimmäinen itsenäisyyspäivä 06.12.1917 oli yhtä juhlaa. Sitten tähän päivään. Itsenäisyyden kärkihahmoihin kuuluu tasavallan presidentin puoliso, ei ainoastaan selluloosasta valmistetun pukunsa ansiosta. Oman sukunimen säilyttäminen, vaikka aviomies on tasavallan presidentti, osoittaa itsenäistä luonnetta. Metsäteollisuutta edusti hänen lisäkseen Anna Puu. Meillä maalla eli Aitoossa oli tarjolla esimerkki toisin päin. Kun Niemen Tomi ja Niemen Maija menivät naimisiin, Tomi otti vaimonsa sukunimen.

Pohjoismainen uusnatsien ryhmä pilasi kolmella lipullaan ikiajat onnea, ikuisuutta ja hyvyyttä ilmentäneen hakaristin (swastika) maineen. Yleisradio tunnisti poikkeuksellisen hyvin presidentin vastaanoton vieraat. Suurimman huomion YLE keskitti kuitenkin naisten pukuihin. Suurimman suitsutuksen saivat naiset, joilla oli olkapäät paljaina, vaikka frakkipukuisten miesten seurassa liikuttaessa naisten hihojen pitäisi etiketin mukaan olla pitkät.

Urheilijoita juhliin oli kutsuttu suuri joukko. Nyrkkeilyn Euroopan mestari Elina Gustafsson oli pukeutunut kiireessä miehen pukuun. Suomen kuuluisin urheilija Kimi Räikkönen oli muualla, samoin enduromoottoripyöräilyn maailmanmestari, järvenpääläinen Eero Remes. Useimmat hiihtomestarit olivat keräämässä harjoituskilometrejä. Jasper Pääkkönen edusti näyttelijöitä ja lohen suojelijoita. Isännän muotokuvan maalaajakaan ei paljastunut.

Takavuosina tärkeimmät vieraat olivat eri maiden ja erityisesti Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suurlähettiläät. Presidentti Niinistö on korvannut heidät sotiemme veteraaneilla. Se on itsenäisyyttä. Ei ihme, että Niinistön suosio on suuri.

Vihreitten työnjako paljastui. Ex-puheenjohtaja Touko Aalto tervehtyi juhlaan nykyisen puheenjohtajan Pekka Haaviston keskittyessä työhön ja arkeen.