Kunta on järjestänyt Kangasalla viime vuosina monet isot harjannostajaiset. Juhlat eivät ole harvenemassa, sillä kasvava kunta rakentaa runsaasti.
Suoraman koulun viimeviikkoisten harjannostajaisten juhlaväki tuli suurelta osin oman kunnan ulkopuolelta. Myös tulevissa hankkeissa rakentajien pöydässä hernesoppaa syövät isojen rakennusliikkeiden miehet, sillä Kangasalan kunta on pelannut kotikylän rakentajat ulos suurista urakoista.
Isojen hankkeiden rakentajilta edellytetään niin isoa liikevaihtoa ja mestareilta niin pitkälle menevää erikoistumista, etteivät Kangasalan suurimmatkaan rakennusyritykset kelpaa urakkakilpailuihin.
Vaatimukset kiristyivät pieleen menneen Sahalahden Sariolan koulun laajennuksen jälkeen. Se meni alihintaan urakoitsijalle, joka ei tahtonut hankkeesta selviytyä. Aikataulut paukkuivat ja kunta sai tehdä tosissaan hommia, että koulusta saatiin kelvollinen. Kohta hankkeen valmistuttua rakentaja kaatui konkurssiin.
Kangasalta löytyy kymmeniä miehiä työllistäviä perinteikkäitä rakennusliikkeitä. Ne pyrkivät kilpailemaan lähiseudun työmaista, jotta työntekijöitä ei tarvitsisi ajattaa pitkin maata ja majoittaa motelleissa. Tämä on nykyisin arkea monelle rakennusalan ammattilaiselle, koska isojen yritysten reviiri on kasvanut. Lisäksi apajille on tullut uudenlaisia toimijoita, joiden palkkalistoilla ei ole juurikaan rakentajia, vaan urakat myydään eteenpäin ja kunkin hankkeen tekijät tuodaan erikseen jopa ulkomailta.
Kotikunnan rakentajat pyrkivät pitämään paikalliset ammattimiehet palkkalistoillaan. Rakentajilla on kasvot. Aiemmin tämä oli paras laaduntae, johon myös kunnat luottivat.
Oman kunnan rakennusliikkeille jokainen iso kohde on merkkipaalu. Kun kirjastot ja koulut rakennetaan omille lapsille, jäljen laadusta ei tarvitse olla huolissaan.
Isot hankkeet toimivat rakentajille myös referenssinä, joiden avulla ne pääsevät kilpailemaan naapurikunnan isoista hankkeista. Näin on käynyt muun muassa pälkäneläiselle Rakentajat Saarikolle, jolta on Pälkäneen pääkirjasto Arkin ja Lentolan Meditalon jälkeen kysytty tarjouksia entistä isommista hankkeista. Kunta on siis työllistänyt oman kunnan väkeä ja edesauttanut paikallisen yrittäjän kasvua uusille apajille.
Kangasalan suurimmat rakentajat Rakennusliike J Malm ja Tikirak kelpaavat Tampereen ja sen ympäryskuntien julkisiin hankkeisiin, mutta eivät kotikuntaan.
Rakennusalalla ei ole näköpiirissä kovin ruusuisia aikoja. Siksi kunnan kannattaisi pilkkoa isot hankkeet sellaiseen mittaluokkaan, että myös kotikunnan rakentajat pystyisivät niistä kilpailemaan.
Kangasalan keskustaa kehitettäessä rakennetaan runsaasti tavanomaista liike- ja asuintilaa. Kunta on pelannut korttinsa hölmösti, jos se ei pysty teettämään näitä hankkeita oman kunnan rakentajilla.
