Useat lapsiperheet ovat tällä hetkellä taloudellisesti ja henkisesti vaikeassa tilanteessa, koska oppivelvollisuutta suorittavat lapset ovat jääneet etäopetukseen, ja monilla vanhemmilla on työelämässä tapahtunut muutoksia. Etäopetus on perheille vapaaehtoinen valinta, kun kyse on 1.-3.-luokkalaisista. Suositus on silti pitää lapset etäopetuksessa kotona. Sitä vanhemmilla oppilailla ei ole mahdollisuutta valita lähiopetusta.
Perheissä kuormitustilanne on valtava myös opetusjärjestelyiden muuttumisen myötä. Varsinkin pienimmät peruskoululaiset tarvitsevat ohjausta runsaasti ja samaan aikaan perheissä mahdollisesti yritetään selvitä vanhempien töistä tai järjestää toimeentuloa uudelleen. Ruokamenot ovat huomattavasti kasvaneet, mutta vaikutus näkyy myös muissa arjen hyödykkeissä kuten veden kulutuksessa, wc-paperin lisääntyneenä kulutuksena ja esimerkiksi mahdollisesti verkkoyhteyksien nopeuden parantamisena.
Kouluruokailu on merkittävä osa koululaisten arkiravitsemusta, ja ruokalistat on mietitty siten, että ravintosuositukset täyttyvät. Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Erityisen hankala tilanne on perheissä, joissa on ruoka-ainerajoitteita. Myös poikkeusolosuhteissa olisi kunnan hyvä tarjota päivittäin mahdollisuus koululaisen ruokailuun.
Toteutusmalleja on useita, joista Pälkäne voisi luoda omansa. Jotkut kunnat toimittavat valmiita jäähdytettyjä aterioita perheisiin ja toisissa kunnissa toimitetaan 1-2 viikon kouluateriat kattava ruokakassi, joista perheet voivat valmistaa ateriat itse. Edellä mainitut tavat varmistavat, että tuki kohdistuu ravitsemukseen. Muita malleja ovat esimerkiksi huoltajille maksettava rahallinen korvaus tai osto-oikeus paikalliseen ruokakauppaan. Pelkästään Kostiakeskuksen kautta toteutettava ylijäämäruoan ja EU-tukikassien jako ei ole riittävä toimenpide perheiden tilanteen helpottamiseksi.
Miten Pirkanmaan muut kunnat toimivat?
Seuraavissa Pirkanmaan kunnissa on rajoituksetta käytössä ruokakassi, aterian noutomahdollisuus useammaksi päiväksi tai ateriakuljetuspalvelu: Akaa, Hämeenkyrö, Juupajoki, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Ylöjärvi.
Yllämainitut palvelut tarveperusteisesti: Ikaalinen, Orivesi, Pirkkala, Punkalaidun.
Nämä kunnat eivät tarjoa mitään apuja muuta kuin sosiaalitoimen kautta: Kangasala, Kihniö, Virrat, Pälkäne.
Pälkäne on Pirkanmaan viimeisiä kuntia, joissa perheitä ei tueta ruokakustannuksissa ateriatuen muodossa. Monet lähikunnat ovat siis ottaneet perheystävällisemmän linjan.
Pälkäneen kunta on strategiassaan nostanut toimenpiteekseen seuraavanlaisen teeman ”Pälkäne luo sellaisen mielikuvan Tampereen seudulla asuville tai seudulle muuttajille, että Pälkäne on tavoiteltava asuinpaikka.” Miten tämä lause toteutuu, jos kriisitilanteessa Pälkäne on Tampereen seudun kunnista lähes ainoa, joka ei ole ottanut käyttöön minkäänlaista ateriatukea?
Mitä vaikutuksia kunnan toimittamalla ateriatuella on?
– Paremmin voivat, tyytyväiset lapsiperheet
– Vanhempien jaksaminen/vanhemmuuden tuki
– Lapsiperheiden tasapuolinen kohtelu ja riittävän ravinnon takaaminen kaikille lapsille
– Yritysvaikutus, jos pakettien tai aterioiden jako toteutetaan kuljetusyrittäjien kanssa yhteistyössä tai mahdollisuuksien mukaan pakettiin otetaan paikallisten tuottajien tuotteita
– Lapsiystävällinen kuntaimago
Vetoamme kuntaan, jotta se ottaisi kaikille perheille suunnatun ateriatuen käyttöön mahdollisimman pian. Strategiassaan Pälkäne on juuri sopivan kokoinen kunta, jotta se voi palvella asiakkaitaan nopeasti ja notkeasti. Olisiko tässä sopiva hetki osoittaa nämä sanat todeksi olemalla apuna lapsiperheille näinä poikkeuksellisina aikoina?
Pälkäneellä 6.4.2020
MLL Pälkäne ja MLL Luopioinen
