Suomalainen ralliautoilija ja moottoriurheilulegenda Simo R. Lampinen vieraili Mobilian automuseossa kertomassa tarinoita rallimatkoiltaan. Lampinen kertoo, että Mobiliaan saapuminen on ”kuin kotiin tulisi”. Sen myös huomaa helposti, sillä kaikilla on hänelle jotain kerrottavaa ja juttuseuraa riittäisi taukoamatta.
Mobilia on Lampiselle hyvin tuttu paikka. Rallimuseo pyysi hänet mukaan taustajoukkoihinsa ennen kuin museo avattiin 16. kesäkuuta 2016. Lampinen, 79, muistelee, että jo avajaisissa paikalla oli ainakin viisisataa henkilöä. Hän onkin ollut erittäin mielissään rallimuseon suosiosta.
Menestystä ja historiaa
Nykyään Saksan Hampurissa asuva Lampinen on ehtinyt olla rallimuseon ohella monessa mukana. Kilpailu-uransa aikana hän voitti Jyväskylän Suurajot kolmesti. Voitoista ensimmäinen tuli vuonna 1963. Nykyään ralliautoilu on hyvin erilaista, mutta tuolloin Jyväskylän kilpailua ei vielä ajettu kartturin nuoteista. Näin suomalaiselle ralliyleisölle tarjoutui mahdollisuus vetää kotiinpäin. Lampiselle yleisö viittoi käsimerkein mäen ylityksiä ja paikkoja, jotka voi ajaa täydellä kaasulla. Ruotsalainen Tom Trana sai myös ohjeistuksia, tosin juuri päinvastaisia kuin Lampinen.
1965 Lampinen ajoi Triumph Spitfiren kalustolla Le Mansin 24 tunnin kilpailussa luokkavoittoon. Kolme vuotta myöhemmin hän voitti yhdessä vaimonsa Mirjan kanssa hankirallin ensimmäisenä avioparina. Mirjasta tuli samalla ensimmäinen nainen, joka on voittanut SM-rallin. Täysin mutkattomasti kilpailu ei kuitenkaan sujunut.
– Jossain vaiheessa kävi ilmi, että aikakortti oli hukkunut.
Aikakortti oli kuitenkin vain pudonnut penkin alle, joten voittoa uhkaavaa isompaa harmia ei päässyt syntymään.
Ralliautoilun ensimmäinen MM-sarja kilpailtiin 1973. Ensimmäisinä vuosina kuitenkin kilpailtiin vain autonvalmistajien maailmanmestaruudesta, ja kuljettajien oma titteli otettiin mukaan vasta 1979. Lampinen ei lopulta saavuttanut henkilökohtaisia voittoja MM-tasolta, mutta oli kolmesti auttamassa valmistajien maailmanmestaruuden voittamisessa.
Auton ratista sikariportaaseen
Ajouransa Lampinen lopetti samana vuonna, kun kuljettajien maailmanmestaruudesta alettiin kilpailla. 1980-luvulla hän toimi Suomen autourheiluliiton puheenjohtajana, ja 1990 hänet pyydettiin mukaan Suurajojen järjestelyihin.
Lampinen on ollut myös kansainvälisen autoliiton rallivaliokunnan jäsen ja toiminut MM-rallien tarkkailijana. Hänen vastuualuettaan olivat muun muassa Suomen, Turkin ja Italian MM-rallien järjestelyt.
– Italian rallin siirsin San Remosta Sardiniaan, viiden vuoden ajan Italian rallin kilpailujohtajana toiminut Lampinen kertoo.
Suomessa Lampinen oli mukana järjestelemässä rahoitusta Alastaron kilparadalle. Hänen mielestään Alastarolla on edelleen hyvät olosuhteet, joita tällä hetkellä parannellaan entisestään. Alastaron tarina on oikeastaan vastakohta surkuhupaisalle KymiRingille.
– Tärkeää on saada ympäristö vakuuttuneeksi hankkeesta, Lampinen sanoo moottoriratojen rakentamisesta.
Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ansiomerkin saanut Lampinen vertasi myös rallin nykytilannetta omaan kilpailuaikaansa. Hänen mielestään koko ralliautoilu elää tällä hetkellä todella kovaa aikaa, ja lajien isot nimet, kuten Kalle Rovanperä ja Sebastien Ogier, ovat olleet hyvin kriittisiä nykyistä rallin MM-sarjaa WRC:tä kohtaan.
Lampisen mukaan yksi ongelma on, että kaikki autot ovat toistensa kopioita, jolloin sarja ei houkuttele uusia autonvalmistajia mukaan. Lampinen itse kilpaili urallaan peräti viiden eri valmistajan autoilla, kun nyt autonvalmistajia on yhteensä vain kolme.
Patrik Oksanen
