Eija Gaily valittiin Kukkian suojeluyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi yhdistyksen vuosikokouksessa 22. heinäkuuta. Helsingissä asuva Gaily on viettänyt kesiä Luopioisissa lapsuudestaan lähtien.
– Minulla on pitkä historia Kukkialla. Mummu asui Luopioisten kirkonkylällä, ja hänen luonaan vietimme kesälomat, Gaily kertoo.
Myöhemmin Gailyn vanhemmat rakensivat kesämökin Kukkian rannalle, ja Gaily kertookin retkeilleensä aktiivisesti Kukkialla vuosikymmenten ajan. Samalla hän on nähnyt omin silmin, miten Kukkia on muuttunut.
– Siellä oli 1990-luvulla vielä suuria koskelopoikueita ja telkkäpoikueita. Nyt telkät ovat melkein kadonneet ja koskelopoikueet ovat hyvin pieniä. Entiset erittäin runsaat poikueet ovat lähes kadonneet, en ole itse nähnyt niitä, ja myös lintulaskennoissa on havaittu niiden selkeästi vähentyneen. Myös veden kirkkaus oli 1990-luvulla eri luokkaa kuin nykyään. Suvi-hankkeessa puhutaan Kukkia-järven nuhraantumisesta, eli järvi on muuttumassa erittäin kirkkaasta järvestä sameammaksi, Gaily sanoo.
”Järvi on suojelun arvoinen”
Gaily jäi eläkkeelle aktiivisesta työelämästä vuonna 2019, ja samana vuonna hänet valittiin Kukkian suojeluyhdistyksen hallitukseen. Gaily kertoo olleensa aina kiinnostunut luonnosta.
– Tuntui, että olisi kiva itsekin tehdä jotain Kukkian hyväksi. Järvi on suojelun arvoinen. Yhdistystoiminta on konkreettinen tapa, jolla asioihin voi vaikuttaa.
Kukkian suojeluyhdistyksen puheenjohtajana Gaily pyrkii panemaan käytäntöön yhdistyksen toimintasuunnitelmaa, joista hän mainitsee muun muassa Kukkianvirran kunnostuksen, jonka tavoitteena on järven vedenpinnan vaihtelun tasaaminen ilman keskivedenkorkeuden muutoksia.
– Kukkian vedenpinnan vaihtelu on jopa kahdeksankymmentä senttimetriä, ja näin suuri vaihtelu vaikuttaa paljon ranta-asukkaiden sekä eliöstön elämään. Veden volyymin voimakas väheneminen loppukesästä edistää myös järven rehevöitymiskehitystä, Gaily sanoo.
Yhdistyksen toimintaan kuuluu myös tiedottaminen Kukkian asioista, sekä aktiivinen jäsenhankinta. Tällä hetkellä Kukkian suojeluyhdistyksellä on hieman yli sata jäsentä.
– Mitä enemmän jäseniä on, sitä enemmän toiminnallamme on painoarvoa, Gaily toteaa.
Gaily vinkkaa, että Kukkian suojeluyhdistyksen jäseneksi voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@kukkianpuolesta.fi. Yhdistyksen kotisivuilla www.kukkianpuolesta.fi on tietoa yhdistyksestä, järven tilasta ja Kukkianvirran kunnostussuunnitelmasta.
Vertaistukea ja vaikuttamista
Gailyn mukaan suojeluyhdistyksen toimintaa voisi kehittää pyrkimällä toimimaan suuremmassa mittakaavassa.
– Merkittäviin järven kunnostustoimiin tarvitaan leveät hartiat taakse. Verkostoituminen ja yhteistyö samankaltaisten tahojen kanssa on tärkeää, ettemme jäisi vain pieneksi yhdistykseksi.
Kukkian suojeluyhdistyksessä toimiminen on syventänyt Gailyn ymmärrystä siitä, mikä Kukkian tilanne on.
– Se on tuonut myös vertaistukea, sillä olen pitkään ollut huolissani siitä, miltä Kukkian tulevaisuus näyttää. Tämä on osaltaan syventänyt suhdettani Kukkiaan ja Luopioisiin. Tärkeää on myös se, että jos on huolissaan jostain, voi omalta pieneltä osaltaan olla vaikuttamassa asiaan, Gaily sanoo.
– Kukkia on tärkeä osa elämääni. Olen rakastanut Kukkia-järveä lapsesta asti, hän toteaa.
Kukkiaa ei ole varaa menettää, Antti Karttunen vetoaa
Kukkian suojeluyhdistyksen vuosikokous järjestettiin lauantaina 22. heinäkuuta, jolloin yhdistyksen entinen puheenjohtaja Antti Karttunen luovutti viestikapulan eteenpäin Eija Gailylle. Karttunen toimi Kukkian suojeluyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2019–2023. Hallituksessa hän oli yhteensä kymmenen vuotta.
– Olen kuitenkin edelleen hallituksen käytettävissä, enkä ole häviämässä minnekään, Karttunen sanoo.
Vuosikokouksessa käytiin läpi suojeluyhdistyksen ajankohtaisia asioita, mukaan lukien Kukkian vedenpinnan vaihtelun hillitseminen. Lisäksi kokouksessa tarjottiin yleistä vesiensuojeluvalistusta ranta-asukkaille ja mökkiläisille.
– On todistettavasti nähtävissä, että Kukkian tila ei ole niin hyvä kuin esimerkiksi kolmekymmentä vuotta sitten. Vesi on nuhraantunut, ja sinne tulee humusta muun muassa metsähakkuiden seurauksena, Karttunen sanoo.
Karttunen kertoo, että Kukkian veden laatu luokitellaan yhä hyväksi, mutta järveä tulisi suojella laadun parantamiseksi tai säilyttämiseksi.
– Monien asioiden, kuten terveyden arvo ymmärretään vasta sitten, kun se menetetään, ja sama pätee Kukkia-järven kanssa. Meillä ei ole varaa menettää sitä, Karttunen sanoo.
Karttusen mukaan Kukkia on merkittävä tekijä muun muassa Pälkäneen elinkeinoelämän kannalta.
– Pälkäneellä on 4300 vapaa-ajanasuntoa, joista iso osa on Kukkian ympäristössä. Kukas tänne tulisi, jos tuollainen järvi pilataan, puhumattakaan alueen tonttien arvosta, Karttunen jatkaa.
Karttunen toivoisi Pälkäneen kunnalta napakampaa otetta Kukkian suojeluun. Kunta on Karttusen mukaan osoittanut kiinnostusta suojeluyhdistyksen toimintaperiaatteita kohtaan, mutta ”asiat tuntuvat venyvän”.
– Lupien hakeminen muutosten tekemiseen on sellaista, että siihen eivät pienen suojeluyhdistyksen hartiat riitä. Suojeluyhdistys kaipaa kunnalta apua, Karttunen vetoaa.
