Mobilia on mukana Museoliiton juhlapostimerkeissä – esillä ovat bensiinin ostokupongit, Kupla ja kahdeksankympin lätkä

Posti julkaisee 6. syyskuuta Suomen Museoliiton 100-vuotispäivän kunniaksi postimerkit, joissa esitellään kymmenen erilaista museota. Kangasalla sijaitseva auton ja tien museo Mobilia on yksi näistä.

Suomessa on 151 ammatillisesti hoidettua museota. Monella museolla on useita erillisiä museokohteita, joita on yhteensä 326. Juhlamerkeissä esitellään kymmenen erilaista museota ja kolme esinettä niiden kunkin kokoelmista. Museot ovat eri puolilta maata Helsingistä Inariin.

Oman postimerkin saavat Hiihtomuseo, Musiikkimuseo Fame, Auton ja tien museo Mobilia, Museo Leikki, Museokeskus Vapriikki, Poliisimuseo, Turun museokeskus, Suomen lasimuseo, Saamelaismuseo Siida ja Kansallismuseo.

– Valitsimme mukaan otettavat museot ja esineet yhteistyössä Postin kanssa. Merkeissä nähdäänkin merkittäviä ja muuten huomionarvoisia helmiä kulttuurihistoriallisten ja erikoismuseoiden kokoelmista, Museoliiton konsernin viestintäpäällikkö Miisa Pulkkinen kertoo.

Mobilian postimerkki.

Mobilian merkissä ovat esillä bensiinin ostokupongit, vuoden 1966 Volkswagen Kupla sekä kahdeksankympin lätkä.

– Esineet kuvaavat auton merkitystä Suomen kehittymisessä moderniksi yhteiskunnaksi toisen maailmansodan synkistä ajoista lähtien. Sota-aika hidasti maan autoistumista 1940-luvun loppuun saakka säännöstelyn vuoksi. Myös autotuontia rajoitettiin pääomapaon estämiseksi, ja 1960-luvun Kupla kuvaakin hyvin säännöstelystä vapautumisen aikaa, kun länsimaisten autojen tuonti oli vihdoin vapautettu, Mobilian amanuenssi Mikko Pentti kertoo.

Autojen määrän voimakas kasvu johti onnettomuuksien lisääntymiseen ja yhteiskunnallisiin toimiin kehityksen kääntämiseksi.

– Kahdeksankympin lätkä on esimerkki näistä rajoituksista. Uusien autoilijoiden oli käytettävä ja noudatettava lätkän rajoitusta vuoden ajan kortin saamisesta aina vuodesta 1972 vuoteen 1996, kertoo Pentti.

Anssi Kähärän suunnittelemat juhlapostimerkit.

Museoiden merkkien graafisesta suunnittelusta vastaa Anssi Kähärä.

– Projekti oli haastava aiheiden paljouden vuoksi. Kyseessä oli iso palapeli, jossa haettiin kompromissia sisällön ja visuaalisuuden kanssa. Selkeä konsepti auttoi kokonaisuuden hahmottamisessa suunnittelun eri vaiheissa, Kähärä sanoo.