”Palvelemme pirkanmaalaisia paremmin uudistuen rohkeasti ja kestävästi”, Pirkanmaan hyvinvointialue linjaa strategisessa toimeenpano-ohjelmassaan. Sen palveluiden verkoston suunnittelu on osa Kärki 2 -hanketta, jonka yhtenä kulmakivenä ovat yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut.
Hyvinvointialueen palveluiden verkoston kehittämistä linjaavat sen laatimat yleiset periaatteet, joista ensimmäinen on asiakaslähtöisyys. ”Kaikille Pirkanmaan alueen asukkaille tarjotaan saavutettavat hyvät palvelut. Asukkaiden palvelutarpeiden ymmärrys ja osallistuminen on suunnittelun keskiössä, jolloin palveluverkon toimivuuden lähtökohtana on asiakaskeskeinen toiminta. Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan monialainen yhteistyö kuntien kanssa.” Yhteistyötä halutaan hyvinvointialueen mukaan kehittää myös järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
Asiakaslähtöisyys ja yhteistyökyky ei ole tänä syksynä saanut suurta kiitosta kuntalaisilta sen koommin kuin kunniltakaan, kun nämä ovat tutustuneet suunnitelmiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kaavaillusta uudesta palveluverkosta. Tehdyn ja puheiden – tai ainakaan sen, miten aiemmin annettuja linjauksia on Pirhan ulkopuolella tulkittu – ei voi sanoa kohdanneen, jos asiakaslähtöisyys, yhteistyö ja osallistuminen näkyvät kuntien kiukkuisena yllättyneisyytenä ja yhdistysten yhteisissä vetoomuksissa paikallisten terveysasemien puolesta.
Kuntalaisten ja kolmannen sektorin aktiivisuutta ja sen valjastamista sote-palveluiden kehittämiseen on toivottu, mutta luultavasti kaikki osapuolet olisivat toivoneet sen pääsevän kanavoitumaan tyystin eri tavalla kuin nyt on käymässä. Terveysasemien elinvoimamerkityksestä kunnille saattaa olla ristikkäisiäkin näkemyksiä, mutta onnistumisesta palveluverkkosuunnitelmien eteenpäin viennissä ei hyvinvointialueelle voi antaa pisteitä juuri kukaan.
Hyvinvointialueet eivät toki toimi helpossa välissä, kuten pälkäneläinen Eero Laesterä avaa uudessa kirjassaan ”Kunnat hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen”. Kirjassaan enemmän kuntien tulevaisuuteen tähyävä Laesterä arvioi hyvinvointialueista, että todennäköisesti jokaisella alueella tehdään sopeutussuunnitelmia, mutta tämä työ perustuu vähintäänkin hämärään näkyyn tulevaisuudesta – eikä vain tulevaisuudesta vaan myös nykytilanteesta.
Onnettomalta vaikuttavalla viestinnällä ja vuorovaikutuksella hyvinvointialueet eivät valitettavasti asemiaan juurikaan paranna.
Kunnille ei olla järjestämässä erillistä lausumismahdollisuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkosuunnitelmista. Kuntajohtajille ja keskeisille luottamushenkilöille on kuitenkin luvassa oma kuulemistilaisuutensa syyskuun lopussa.
Kuntalaisten ajatuksia Pirkanmaan hyvinvointialueelle – ja päinvastoin – esitellään ensi tiistaina Kangasalla pidettävässä tilaisuudessa. Valtuustosaliin alun perin buukattu tilaisuus lienee tunnelmaltaan tiivis jo siksi, että paikalle saapuvan väkimäärän mahduttaminen tilaan voi tehdä tiukkaa. Ainakin Luopioisten suunnalta ollaan junailemassa tilaisuuteen bussikyytejä, ja alkuviikosta jo parikin linja-autoa oli varattu täyteen.
