Elokuun puolivälissä Aamulehti julkaisi Pirkanmaan hyvinvointialueen vastaanottotoiminnan ja työikäisten sosiaalityön palveluverkkosuunnitelman, josta kävi ilmi, että Pirkanmaalla kahdeksasta kunnasta aiotaan sulkea perusterveydenhuollon kivijalkapalvelupisteet, Pälkäneeltäkin. Kunnanjohtaja julkaisi mielipiteensä asiasta ja myöhemmin Pälkäneen kunnanhallitus antoi lausunnon asiasta, vaikka virallisesti sitä ei pyydettykään. Kunnan kanta on selkeästi se, että emme hyväksy terveysasemien täyssulkua. Kunta näkee perustason terveyspalveluiden tärkeyden kaikille kuntalaisille, kunnassa asumiseen ja yrittämiseen.
Sote-reformin viestinnässä on vahvasti ollut esillä reformin tavoite järjestää terveys- ja sosiaalipalveluita yhdenvertaisesti ja vahvistaa perusterveydenhuollon palveluita. Nyt on alkanut tulla tietoa myös muiden alueiden suunnitelmista ja linja on sama: kivijalkapalveluita on tarkoitus lopettaa ja korvata ne liikkuvilla ja sähköisillä palveluilla. Nämä korvaavat palvelut tukevat toimintaa pidemmällä aikavälillä, mutta tuskin kokonaan korvaavat vastaanottotoiminnan. Vielä ei ole tarkkaa tietoa, mitä nämä korvaavat palvelut ovat, keille niitä on tarkoitus tuottaa ja miten niitä tuotetaan.
Isona huolena on sote-reformin puutteellinen rahoitus. Syystä tai toisesta reformin todellinen hinta alkaa vasta hiljalleen paljastua. Perustason lääkärin ja/tai terveydenhoitajan vastaanottotoiminta on halpaa ja vaikuttavaa, joten tämänhetkisillä, tiedossa olevilla palveluverkon uudistuksilla tuskin kyetään alueiden talousahdinkoa merkittävästi helpottamaan, mutta kuntalaisille sillä on iso merkitys. Perustason sote-kiinteistöt ovat olleet tähän asti kuntien omistamia. Kun kolmen vuoden vuokra-aika päättyy, kunnilla on käsissään tyhjeneviä kiinteistöjä ja vuokratulot loppuvat. Jos kunta jatkossa aikoo vuokrata sote-kiinteistöjä, kunnan täytyy kilpailulainsäädännön mukaisesti perustaa erillinen kiinteistöyhtiö tätä varten.
Sote-lainsäädännössä säädetään kunnan velvollisuudeksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pälkäneen kunta on tähän tarttunut aktiivisesti. Sivistysjohtaja toimii niin sanottuna HYTE-koordinaattorina. HYTE-toiminta on ainoa asia, jossa lainsäädäntö selkeästi viittaa hyvinvointialueen ja kunnan yhteistyöhön. Kunnalla on edelleen runsaasti erilaisia tehtäviä, jotka vaikuttavat kuntalaisen arkeen. Kaavoitus ja maankäyttö ovat keskeisessä roolissa kunnan kehittämisessä. Viime aikoina on uutisoitu uudenlaisista ikäihmisten asumisen muodoista. Kuntaa tarvitaan siinäkin kumppaniksi.
Kuntalaisilla on edelleen itsehallinto ja kunnalla yleinen toimivalta eli kunta voi tuottaa erilaisia palveluja taloudellisen kantokykynsä mukaan. Sote-palvelujen järjestäminen ei enää kuulu kunnan tehtäviin. Lasten opetuksella ja varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli lasten ja nuorten tasapainoiselle kehitykselle. Kunnalla on tässä keskeinen rooli. Kasvaviin lastensuojelu- ja lasten mielenterveyspalvelujen kuluihin kunnissa on mahdollisuus vaikuttaa, vaikka palvelut järjestävätkin alueet. Pienessä maassa, jossa on isoja talousongelmia, kaikkien osapuolten kannattaa aktiivisesti keskustella ja yhdessä suunnitella tulevaisuutta.
Pirkanmaan hyvinvointialue järjesti viime viikolla vaikuttajaseminaarin, jossa eri toimijoilla oli mahdollisuus kohdata ja vaihtaa ajatuksia. Toivottavasti tämä toiminta jatkuu. Pälkäneen viranhaltijat ja päättäjät seuraavat sote-valmistelun etenemistä tiivisti ja paikalliset olot parhaiten tuntevina antavat jatkossakin lausuntojaan ja kannanottoja julkaistaviin palvelusuunnitelmiin pälkäneläisten parhaaksi.
Rainer Zeitlin
Kunnanhallituksen puheenjohtaja (kok)
