Henkimaailman juttuja

Kirjoittaja juha Kankaristo on seurakuntapastori Pälkäneen seurakunnasta.

Läpi historian suurin osa ihmisistä on uskonut jonkinlaiseen hengelliseen todellisuuteen, joka on olemassa meidän materiaalisen maailmamme rinnalla. Näin ajatellaan myös Raamatussa. Viime sunnuntai oli Mikkelin päivä, enkelien sunnuntai. Raamatun Jumala on taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän, luoja. Näkyvä maailma on meille tuttu. Raamatun kuvaamaa näkymätöntä maailmaa eli henkivaltoja asuttavat enkelit, kerubit, serafit ja langenneet enkelit eli demonit.
Juha Kankaristo.

Jos haluaa tutustua Raamatun käsitykseen henkivalloista, ensin kannattaa unohtaa kirkkotaide ja useimmat kansanomaiset uskomukset niistä. Ihmisistä ei tule kuoltuaan enkeleitä, eivätkä enkelit Raamatussa ole pyöreäposkisia siivekkäitä lapsia tai kaunottaria. Raamatussa he ilmestyvät miehen hahmossa ilman siipiä. Jotain erityistä ja vaikuttavaa heissä kuitenkin on. Enkelit ovat Herran sotajoukkoa, Jumalan sanansaattajia ja palvelevia henkiä. Enkelit vapauttavat Pietarin vankityrmästä, pelastavat Danielin Leijonien luolassa ja suojelivat profeetta Elisaa Syyrian armeijan piirittäessä häntä.

Raamattu puhuu yllättävän vähän enkeleistä, ja he puuttuvat näyttävästi asioiden kulkuun äärimmäisen harvoin. Yleensä pelastushistoria käännekohdissa. Kuitenkin he ovat koko ajan läsnä, Kuten Jaakob pakomatkallaan unessa saa nähdä, Tai kuten profeetta Elisan palvelija saa nähdä, kun profeetta pyytää Jumalaa avaamaan hänen silmänsä Syyrian armeijan piirittäessä heidän kaupunkiaan. Koko vuori Elisan ympärillä onkin tulisia hevosia ja vaunuja täynnä. Herran sotajoukko on ollut heidän turvanaan koko ajan. Enkeleitä tai henkivaltoja ei kuulu etsiä tai palvoa, eikä heihin kuulu yrittää ottaa yhteyttä. Jumalaa lähestytään Jeesuksen kautta. Enkeleiden kautta tapahtuvaan Jumalan huolenpitoon saa kristitty kuitenkin hädässä luottaa.

Moni toivoo kohtaavansa enkelin, ja moni on tietämättään kohdannutkin. En tiedä onko sinulla joku kokemus ”lähellä piti” tilanteesta, jossa on tapahtunut jotain kummallista. Ehkä viime hetkessä joku tai jokin on saanut sinut tekemään jotain, joka on estänyt katastrofin. Itselläni muutama tällainen kokemus yllättävästä varjeluksesta on. Jeesuksen puheesta viime sunnuntain evankeliumi tekstissä on johdettu ajatus suojelusenkeleistä. ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” Matt. 18:10. Tässä puhutaan Jumalan lapsista, jotka ovat niin kallisarvoisia, että kaikilla on oma nimikko enkeli. Tässä tekstissä nämä enkelit ovat kuitenkin taivaassa Jumalan luona. Toisaalta psalmissa 91 sanotaan ”Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.” Ps. 91:11,12.

Jumala on asettanut enkelit suojelemaan ja varjelemaan meitä. Vaikka meitä uhkaisi minkälainen valta ja voima, Jumala on sitä suurempi. Eikä löydy maanpäällä sellaista armeijaa, joka voittaisi Herran taivaallisen sotajoukon. Monesti me ihmiset haluamme ajatella, että Jumala on meidän puolellamme vihollisiamme vastaan. Mikkelinpäivän Vanhan testamentin teksti muistuttaa meitä kuitenkin, että näin asia ei ole. Ennen luvatun maan valloitusta Joosua tapaa enkelin ensin tätä tunnistamatta, ja kysyy ”Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme”, Hän saa Herran sotajoukon päälliköltä vastauksen ”En kumpaakaan” Joos. 5:13. Ei ole Jumalan asia olla meidän puolellamme, vaan meidän asiamme on olla Jumalan puolella.

Juha Kankaristo

Seurakuntapastori

Pälkäneen seurakunta