Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kangasala hyväksyy sopimuksen Tavasen velkojen maksamisesta ja jatkorahoituksesta, mutta ei käytä mahdollisuutta irtautua Tavasesta. Esitys halventaa valtuuston vuonna 2012 tekemää irtautumispäätöstä.
”Kysymyksessä on ennakkotapaus. Se, kummat painavat enemmän – ympäristöarvot vai ympäröivän yhteiskunnan tarpeet”, toteaa kunnanjohtaja Auvinen Tavasen lupapäätöksestä (KS 18.12.).
AVI:n päätöksen mukaan Tavase ei ole välttämätön vesihuollon turvaamiseksi, sen toimivuus on epävarmaa ja se on luonnonsuojelulain vastainen kaikilla tuotantoalueillaan. Päätöksessä yhteiskunnan etu painoi enemmän kuin Tavasen ja sen lobbaajien tarpeet.
”Lisärahoitus on annettu kuntalain vastaisesti virkamiespäätöksillä, joten virkamiesten innokkuus jatkovalitusten tekemiseen on ymmärrettävää”, totesi Tampereen valtuuston varapuheenjohtaja Schafeitel Tavasen lainasta (AL 16.7.).
Nyt Tampere esittää sopimusta, jolla Tavasen velat annetaan anteeksi (akordi) ja varmistetaan yhtiön rajoittamaton rahoitus lupaprosessin ajaksi. Akordi on eri asia kuin takaukseen perustuva maksu, jonka Kangasala voisi myöhemmin periä Tavaselta.
Sopimus ei minimoi yhtiön kustannuksia. Tavase voi ottaa lainaa kaikkiin tutkimuksiin ja selvityksiin, joita se luvan saamiseksi tarvitsee. Lupaviranomaisen vaatimia tutkimuksia, kuten Pälkäneen kolmen miljoonan euron tutkimus oli, voidaan tehdä. Sopimuksella ei voida ohjata yhtiön toimintaa, koska osakassopimus (vuodelta 2002) estää sen.
Lupaprosessi kestäisi kolme tai kymmenen vuotta ja siitä Kangasalle kertyisi vähintään 0,12 miljoonan euron tai 0,62 miljoonan euron lasku. Ylärajaa ei ole. Jatkamalla Tavasessa Kangasala luopuisi oikeuksistaan Vehoniemenharjun pohjavesiin vastikkeetta.
”Pahimmillaan tilanne voisi siis olla se, että Kangasalle tulee tekopohjavesilaitos, jonka toiminnasta kunta ei ole päättämässä ja jolta se ei hanki vettä”, Auvinen toteaa (KS 18.12.).
Irtautumalla Tavasesta kunta voi puolustaa omia etujaan. Kangasalla on lainvoimainen vesilupa alueella. Vesilaki takaa kunnalle etuoikeuden pohjaveteensä sekä täyden korvauksen Tavasesta aiheutuvista vahingoista, haitoista ja edunmenetyksistä. Kunnan ollessa Tavasessa korvauksien saaminen ei olisi mahdollista ja osakassopimus estäisi kunnan edun ajamisen Tavasen edun vastaisesti.
Laitos on toimimaton, minkä YVA-viranomainen vuonna 2002 ja nyt AVI ovat todenneet. Laitoksen vaikutukset Natura-alueisiin ovat lainvastaisia. Vaikka Tavase saisi luvan, niin Natura-alueet rajoittaisivat sen toimintaa. Kapasiteetti jäisi pieneksi, jolloin osakassopimuksen mukaisesti toinen laitos rakennettaisiin Pinsiönkankaalle.
Kangasalan jääminen Tavasen osakkaaksi tukisi laitoksen rakentamista. Jos Tavase saa luvan, niin silloin laitos rakennetaan varmasti ja vahinko on peruuttamaton. Kangasala maksaisi investoinnista kahdeksan miljoonaa euroa ja sen lisäksi joka vuosi ylimääräisiä Tavase-kuluja 0,25 miljoonalla eurolla.
Uutta mahdollisuutta irtautumiselle ei tule. Kuntalaiset ja teollisuus maksaisivat lisähinnan tekopohjavedestä täysin turhaan, koska Kangasalan vesihuoltosuunnitelman (2014) mukaan kunnan vesiresurssit riittäisivät tulevaisuudessa muutenkin.
Ari Nieminen
DI, Valkeakoski
