Johanna Pihlajamaan taidegrafiikka pistää katsojan töihin. Teokset ovat näennäisesti yksinkertaisia mutta jättävät runsaasti tulkinnanvaraa.
− Yritän aina vedostaa kuvan, jota jaksaa katsoa. Jokainen vedos on oma yksilönsä, kahta samanlaista ei ole. Katsojan katse saa työskennellä värien vuorovaikutusta seuratessa, ja valaistuksen vaihtelu voi nostaa teoksesta esiin uusia sävyjä, Pihlajamaa kertoo.
Katsoja assosioi teosten värit oman kokemuksensa ja oppimansa mukaan – jokin vedos saattaa yhdistyä mereen, toinen taas aurinkoon. Pihlajamaa kertoo toimivansa värin ehdoilla, muoto on useimmiten toissijainen asia. Muodon tehtävä on olla värin apuri. Tamperelainen kuvataiteilija on tehnyt Orbicular Colors – Pyöreäiset värit -sarjaa useamman vuoden. Näiden puupiirrospohjaisten vedosten väriskaala on ajan kuluessa muuttunut vaaleista sävyistä vahvempiin väriyhdistelmiin.
Pihlajamaan taidegrafiikkaa on esillä Kangasala-talon galleriassa pääsiäiseen saakka. Figurings -näyttely koostuu värikkäistä taidegrafiikan vedoksista. Nimisarja on voimakasvärinen, lähes puhtain värein painettu teoskokonaisuus. Aiheena ovat yksinkertaisesti ympyrä ja väri.
− Ympyrän symboliikka ei ole vielä missään nimessä tyhjiin kulutettu: mieluummin ympyröitä kuin vaikkapa neliöitä. Mitään intohimoista suhdetta ympyröihin minulla ei kuitenkaan ole. Tärkeintä vedoksissa on väri; se on se asia, josta olen kiinnostuneempi, Pihlajamaa näkee.
Tekniikkana etsaus
Kangasalla esillä oleva Figuring-sarja on tehty viivasyövytystekniikalla eli etsaamalla. Etsaus on syväpainomenetelmä, jossa haluttu kuva syövytetään hapon avulla painolaattaan, ja lopuksi väritetyn laatan avulla tehdään vedos paperille.
− Opin tekniikan perin juurin työskennellessäni 11 vuoden ajan taidevedostajana grafiikanpaja Himmelblaussa Tampereella. On kiintoisaa nähdä, kuinka samoja painolaattoja käyttämällä saa aikaan tunnelmaltaan ihan erilaisia vedoksia, taiteilija miettii.
Etsauksen kehittivät alun perin metallisepät keskiajalla, mutta itse tekniikka saattaa olla tätäkin vanhempi. Keskiajalla etsausta käytettiin muun muassa haarniskoiden koristelemiseen.
Pihlajamaan mielestä tekniikassa parasta on laatan työstäminen, sen suunnitteleminen ja työstäminen.
− Toisin sanoen tekemällä ajatteleminen. Toisaalta taidegrafiikka on myös hirveän tuhlaileva työtapa, ja makkelia syntyy koevedostaessa paljon, sillä näytettäväksi valikoituvat vain ne työt, jotka oikeasti kestävät katseen, Pihlajamaa tiivistää.
Pihlajamaa työskentelee parhaillaan Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä vuosiapurahalla. Hän iloitsee, että apuraha helpottaa toimeentuloa ja vapauttaa vuodeksi keskittymään taiteeseen.
− Taiteilijan ammatti on taloudellisesti epävarmaa, ei siitä mihinkään pääse. Helppoa tämä ei siis aina ole, mutta siltikin ammatti on juuri sitä, mitä haluan tehdä.
Taiteen ohella Pihlajamaa on viime vuosina tehnyt taidevedostajan, pääasiassa metalligrafiikan ja puupiirrosten, tilaustöitä sekä opettanut taidegrafiikkaa esimerkiksi Taidekeskus Mältinrannassa ja Tampereen seudun työväenopistossa.
Alun perin artesaani
Alkuperäiseltä ammatiltaan Pihlajamaa on kankaankutoja-artesaani. Hän opiskeli ammattiin Nivalan Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitoksessa 1990–luvun alussa.
− Olen kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, ja koulutuksen valintaan taisi vaikuttaa osaltaan se, että käsityöammatti nähtiin ja nähdään edelleen normaalimpana ammattina kuin taiteilijan työ. Artesaanin opintoihinkin kuului paljon kuvataidetta, ja jo tuolloin minulla oli selvä tunne siitä, että haluan tehdä tulevaisuudessa taidetta. Opintojen aikana opin myös hyvin eri työvälineiden käyttöä, Pihlajamaa kertaa.
Pihlajamaa jatkoi heti artesaanin tutkinnon suoritettuaan opintojaan Imatran Taideoppilaitoksessa, josta hän valmistui kuvataiteilijaksi vuonna 1997. Vuonna 2003 hän sai valmiiksi vielä kuvataiteilijan ammattikorkeakoulututkinnon Tampereella.
− Muuttaessani Tampereelle en tuntenut kaupungista oikeastaan ketään, vain jokunen puolisoni sukulainen asui kaupungissa. Aika nopeasti ystäviä ja tuttuja alkoi kuitenkin löytyä, pääasiassa taiteilijapiireistä, Pihlajamaa muistelee.
Hän onkin toiminut aktiivisesti taiteilijajärjestöissä ja on tällä hetkellä Suomen Taidegraafikot ry:n johtokunnan puheenjohtaja.
Johanna Pihlajamaan näyttely Figurings Kangasala-talon galleriassa 2.–24.3.
