Sekä yritys- että kuntauudistukset kertovat päivittäin irtisanomisista, lomautuksista ja supistuksista. Myös Pälkäneellä on edessään tiukka säästökuuri. Kunta aikoo leikata menojaan miljoonan verran. Säästöt koettelevat kaikkia toimialoja, mutta potkuja tai lomautuslappuja ei jaella.
Säästöpakettia alettiin kursia kokoon heinäkuun lopussa. Talouden tasapainosta vastaava kunnanhallitus jakoi silloin säästötavoitteen lautakuntien kesken. Suurimmat säästöt – yhteensä 0,7 miljoonaa euroa – haetaan suurimmista ja eniten rahaa käyttävistä hallintokunnista, sivistystoimesta ja perusturvasta.
Edellisen säästöpaketin yhteydessä neljä vuotta sitten laitettiin uusiksi vanhustenhuoltoa. Luopioisten vanhainkoti muutettiin palveluasunnoiksi, jolloin kunnan kustannukset pienenevät. Laitoshoitoa pyritään edelleen keventämään.
– Laitoshoidossa säästäminen on tietynlaista nuorallatanssia: kun yhdessä paikassa säästetään, pitää panostaa ja rakentaa toiseen paikkaan, Esko Arasalo kuvaa.
Perusturvan säästöjä rakennetaan yhdessä Kangasalan kanssa, sillä se ottaa ensi vuodesta alkaen hoitaakseen myös Pälkäneen perusturvan.
Epaalan ja Laitikkalan koulut lakkautuslistalla
Sivistystoimen koulusäästöt jäivät neljän vuoden takaisessa säästöpaketissa tavoiteltua pienemmiksi. Aitoon yläkouluopetus siirrettiin Anna Tapion koululle ja Salmentaan koulu lakkautettiin, kun oppilasmäärä laski liian pieneksi. Sen sijaan suunniteltu kyläkouluremontti jäi tekemättä.
Nyt tarvittavaa pottia ei saada kasaan ilman pikkukoulujen karsimista. Sivistyslautakunta esittää, että Epaalan ja Laitikkalan koulut lakkautettaisiin tämän lukuvuoden jälkeen. Lisäksi Rautajärven koulu muutetaan kaksiopettajaiseksi ja Luopioisten kirkonkylän koulu mahdollisesti kolmeopettajaiseksi.
Lukion oppilasmäärä on puolittunut muutamassa vuodessa. Sitä ei olla tässä vaiheessa lakkauttamassa, vaan lukion kehittämistyöryhmä valmistelee oman esityksensä ensi kevääseen mennessä.
Pakettia valmisteltu hyvässä hengessä
Kunnanjohtaja Esko Arasalo kiittelee, että lautakunnat ovat ottaneet tehtävän tosissaan. Lautakunnissa käytiin paljon keskustelua, mutta esitykset olivat käytännössä yksimielisiä.
Sama henki jatkui myös viikonlopun valtuustoseminaarissa, joka ei paneutunut tavanomaiseen tapaan raamibudjettiin, vaan säästöpakettiin.
– Olen erittäin tyytyväinen päättäjien vastuuntuntoon ja yksituumaisuuteen. Henki oli sellainen, että edessä on pian kuntaliitos, jos emme pysty itse tekemään kipeitä ratkaisuja, Arasalo sanoo.
– Valtuusto ja kunnanhallitus uusiutuivat täksi kaudeksi voimakkaasti. Pieni pelko oli siitä, ettei asioita saada eteenpäin. Mutta porukka on ollut päinvastoin varsin yksituumaista ja kriisitietoista. Kunnanhallituksessa säästöpaketin valmistelusta ei ole äänestetty kertaakaan, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä (kok) sanoo.
Veroista päätetään erikseen
Säästöpakettia on valmisteltu kiireisellä aikataululla. Lautakunnille kerrottiin edessä olevista säästötalkoista vasta heinäkuun lopussa. Ne pystyivät silti puristamaan esityksensä kuunvaihteen valtuustoseminaariin mennessä.
Lopullisesti säästöpaketista päätetään viimeistään joulukuun budjettivaltuustossa. Koulujen lakkautus edellyttää koulujen kuulemista. Lisäksi henkilöstöä pidetään ajan tasalla, kun säästöpakettia valmistellaan.
Yt-neuvotteluissa ei ole tiedossa irtisanomisia eikä lomautuksia. Lakkautettavien koulujen vakinaisille opettajillekin löytyy töitä, sillä kyläkoulujen karsimiseen on varauduttu sijaisuuksilla ja määräaikaisuuksilla.
Valtuustoseminaarissa pureksitut säästöt ovat mukana valmistumassa olevassa budjettiraamissa. Lautakunnat saattavat syksyn aikana vielä täsmentää säästöesityksiään, mutta kokonaisuuden pitäisi olla kasassa 7. marraskuuta, kun valtuusto päättää ensi vuoden tuloveroprosentista ja kiinteistöverosta.
– Veropäätös lykätään mahdollisimman myöhäiseen, jotta ehdimme saada paremman käsityksen tämän vuoden verotulokertymästä, Arasalo sanoo.
Veropäätökset pidetään erillään säästöpaketista. Todennäköistä on, että verotusta joudutaan kiristämään jo ensi vuodelle. Niinpä kunnan henkilöstön lisäksi myös kuntalaiset joutuvat kantamaan osansa säästöistä kiristyvinä veroina ja heikkenevinä palveluina.
”Meillä ei ole meno- vaan tulo-ongelma”
Nyt haettavat miljoonan euron säästöt eivät johdu niinkään menojen kasvusta, vaan tulojen pienenemisestä. Suurin yksittäinen syy on valtionosuuksien pieneneminen. Parissa vuodessa valtionosuudet ovat kutistuneet niin paljon, että aukon kattaminen edellyttäisi tuloveron kiristämistä kolmella prosenttiyksiköllä.
Lisäksi taloudellisesti huonot ajat näkyvät verokertymässä, joka ei kasva toivotulla tavalla.
– Pälkäneellä on ollut hyvä menokuri. Ei meillä ole meno- vaan tulo-ongelma, Eero Laesterä sanoo
Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa tuloihin ovat kuitenkin rajalliset, ja siksi rakenteet käydään taas läpi. Mukana ovat kaikki toimialat, joskin joka saralta ei voida tavoitella yhtä suuria säästöjä. Esimerkiksi tekninen toimi pyörii jo minimiresurssein ja vapaa-aikalautakunnan on hankala löytää säästöjä jo ennestään mitättömistä määrärahoista. Keskushallinnon kulujakin on vaikea karsia ilman että kunnantalo halvaantuu.
– Yleishallinnosta yritetään vielä löytää säästöjä eläköitymis- ja henkilöstöjärjestelyin. Lisäksi tehostetaan muun muassa työllistämistä, jotta kunnan sakkomaksut pienenevät. Mutta tämän jälkeen keskushallinto on aivan minimissä, Eero Laesterä sanoo.
