Kolmen vuosikymmenen ajan Työväen musiikkitapahtumaa Valkeakoskella rakentanut Ari Reinikainen vakuutti viime kesänä, että tänä vuonna hän jää sivuun ja antaa tilaa nuoremmille.
– Minun piti jäädä konsultin rooliin, niin kuin nykyään hienosti sanotaan, ja siirtää hiljaista tietoa seuraaville polville. Mutta niinhän minä huomasin taas nyppiväni voikukkia vip-alueella, Harhalassa asustava Reinikainen nauraa.
Mies on painanut heinäkuun puolivälistä alkaen pitkää päivää, jotta kaikki olisi valmista torstaina, kun juhlat käynnistyvät.
– Monenlaisia esivalmisteluita oli tehty jo ennen sitä. Mutta pari viikkoa ennen juhlia alkavat laajemmat rakennustalkoot. Kolmen päivän bileiden vuoksi tehdään hirveä työ.
Ari Reinikainen vastaa yhdessä Hannu Käkösen kanssa teknisestä rakentamisesta. Viime viikolla puolen sataa talkoolaista pystytti toista sataa metriä isoja telttoja ja hieman vähemmän pienempiä telttoja.
– Telttatoimittajalta on ammattimiehet valvomassa, mutta me hoidetaan käytännön työ. Sen voi vain laskea, millainen hintalappu kertyisi, jos homma tehtäisiin palkkatyönä.
Viikonlopuksi tapahtuma-alueen ”luuranko” saatiin pystyyn, ja tällä viikolla alueelle on alettu luoda ilmettä. Rakennusryhmän talkoot jatkuvat myös juhlien jälkeen.
– Viikko tapahtuman jälkeen kaikki on purettu ja siivottu, ja alue voidaan luovuttaa takaisin teollisuuskäyttöön.
Festarin rakentamista helpottaa se, että samalla porukalla on tehty sama ennenkin. Kaikkea ei tarvitse miettiä ja opetella alusta alkaen.
– Hommaan tulee tietty rutiini. Esimerkiksi suuri osa telttojen tarvitsemista rei´istä on valmiina edellisvuosilta, kun samankokoiset teltat pystytetään entiseen paikkaan, Ari Reinikainen sanoo.
Tehtaalla koittanut toisenlainen aika
Työväen musiikkitapahtuma lankesi Tervasaaren paperitehtaan pääluottamusmiehenä parikymmentä vuotta toimineen Ari Reinikaisen tontille luonnostaan. Vaikka mies siirtyi viisi vuotta sitten eläkeputkeen, mittavat talkoot kuuluvat edelleen kesäperinteisiin.
– Kun on ollut monta vuotta työmaalta pois, niin juhlien aikaan pääsee vähän kurkistamaan, miten maailma on muuttunut.
Pääosin muutos on sellaista, jota vanhan liiton mies ei omaan elämäänsä kaipaa.
– Aiemmin tiesi, kenen kanssa asiat voi katsoa läpi. Mutta eihän tehtaalta tahdo enää löytyä päättäjiä, kun omistus on siirtynyt kasvottomille sijoittajille.
Globalisoituminen ja yritysten keskittyminen entistä isommiksi yksiköiksi on kaventanut ammattiyhdistysliikkeen roolia ja heikentänyt tiedon kulkua.
– Aiemmin pikkupaikkakunnilla oli omat patruunansa, jotka vaalivat myös eräänlaista kotiseuturakkautta. Nyt tilalle on tullut raaka bisnes. Omistajat katsovat, missä on uusimmat koneet, asiakkaat lähellä ja paras pyörittää bisnestä. Isoissa konserneissa on rönsyt karsitaan armotta: yksi ontuva jalka korvataan investoimalla toiselle paikkakunnalle. Myös johtajia kierrätetään saman yrityksen sisällä tai vaihdetaan alalta toiselle.
Reinikainen sanoo olevansa hyvillään, että jäi sivuun ennen rankimman rakennemuutoksen käynnistymistä. Hän neuvotteli työntekijöiden eläkejärjestelyistä, nyt suljetaan kokonaisia laitoksia.
Viisi vuotta sitten eläkeputkeen siirtyneestä Ari Reinikaisesta tuli virallisesti eläkeläinen helmikuussa.
– Olen opetellut eläkeläisen arkeen. Nukun myöhään ja sitten ajelemme vaimon Vehoniemeen aamukahville.
Automuseolla monenlaisissa talkoissa mukana häärivä Reinikainen nauraa, että toisinaan päivät hurahtavat huomaamatta ukkojen kanssa höpistessä.
Tehtaan pilli soi
Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaa täyttyy torstaista alkaen festarikansasta, kun 43. kertaa järjestettävä Työväen Musiikkitapahtuma alkaa Valkeakoskella.
Sunnuntaihin saakka kestävän festivaalin vetonauloja ovat muun muassa Eppu Normaali, Juha Tapio, J. Karjalainen, Paleface, Jonna Tervomaa, Olavi Uusivirta, Maarit, Softengine ja Herra Ylppö & Ihmiset.
Valkeakosken karkelon erikoisuuksiin kuuluvat lasten konsertit, työväen iltamat, yöyhteislaulut Kirjaslammella ja muu erityisohjelma. Tämän kesän uutuuksia ovat Riippukeinukahvila sekä ruokaravintola Salakapakka.
Myös festarimiljöö on ainutlaatuinen: juhla-aluetta ei rajata pellolle, vaan tapahtuma levittäytyy historiallisen kosken rantaan, toimivan paperitehtaan pihaan.
Tehtaan piipun varjossa kuultavien musiikkityylien kirjo on laaja: mukana on suomirockia ja -poppia, folk- ja rap-musiikkia, brittiläistä punkkia, argentiinalaista tangoa ja lastenlauluja sekä tietysti työväenlaulujen parhaimmistoa. Estradille nousevat niin uudet tuttavuudet kuin jo vuosikymmenten ajan sykähdyttäneet esiintyjät. Työväenmusiikkia kuullaan erityisesti festivaalilauantaina muun muassa Kaisa Korhosen, Ari Nummisen ja Mikko Perkoilan tulkitsemana.
Musiikin lisäksi musiikkitapahtumaan liittyy paljon muuta mielenkiintoista ohjelmaa. Torstaina kilvoitellaan korkokenkäjuoksussa ja perjantaina tanssitaan hyvän asian puolesta Työllisyyden letkajenkkaa. Lauantaina poliitikot vaihtavat mielipiteitä työelämästä sanojen ja musiikin voimalla Ain laulain työtäs tee! -tilaisuudessa, jota säestää Tumppi Varonen.
Työväen musiikkijuhlien esiintyjäkaartista löytyy Sydänhämäläistä osaamista. Viime vuonna Reino Helismaa -palkinnolla palkittu Heikki Salo tuo tänä vuonna juhlille Herra Heinämäen Lato-orkesterin, joka laittaa sunnuntaina vipinää lasten kinttuihin. Heikki Silvennoinen tunnelmoi perjantai-iltana Kirjaslammen tanssilavalla järjestettävässä Paperibluesissa ja Aimo Kokkola viihdyttää lauantaiaamuna iäkkäämmälle väelle tarjoiltavassa musikaalisessa päiväkahvihetkessä.
