Pälkäneen, Kangasalan ja Kuhmoisten kunnanvaltuustot ottavat kesäkuun alussa kantaa kuntaliitosselvitykseen. Siinä todetaan, että uusi Kangasalan kunta joutuu heti alkajaisiksi hakemaan säästöjä ja ohentamaan johtajistoaan ja hallintoaan.
Pälkäne ei tyhjennä kunnantaloaan kuntaliitoksen alla, vaan palkkaa lisää väkeä. Kunnanvaltuusto päätti panostaa kunnan ja elinkeinojen kehittämiseen, tonttimarkkinointiin ja uusien yritysten hankkimiseen. Tehtäviä hoitamaan palkataan elinkeinoasiamies.
Valtuusto oli yksimielinen viran tarpeellisuudesta, muttei siitä, palkataanko elinkeinoasiamies pysyvästi vai vain viiden vuoden määräajaksi.
Kunnanhallituksen yksimielistä esitystä puolustaneet katsoivat, että kunnan pitkäjänteinen kehittäminen vaatii vakinaista viranhaltijaa. Lisäksi he uskoivat, että vakinainen virka kerää parempia ja sitoutuneempia hakijoita.
Määräaikaisuutta esittäneet katsoivat, että muutaman vuoden välein vaihdettavalla kehittäjällä riittää paremmin virtaa. Jos virkaan saataisiin hyvä henkilö, vakanssi voitaisiin vakinaistaa.
Virasta päätettiin tehdä vakinainen äänin 16–11. Kokoomusryhmä äänesti vakituisen elinkeinoasiamiehen puolesta Olavi Seppälää lukuun ottamatta. Muut valtuustoryhmät asia jakoi kahtia. Demareista vakinaista virkaa kannattivat Maria Aho, Pauliina Jaakkola ja Risto Lindholm, perussuomalaista Tero Ahlqvist ja Timo Soini, keskustasta Jukka Lindfors, Mirva Kittilä ja Petri Urkko. Vasemmistoliiton Perttu Pohjanperä äänesti määräaikaisen viran puolesta.
Tontti- ja matkailumarkkinointia
Pälkäneellä oli vuodenvaihteeseen saakka osa-aikainen yritysneuvoja hankkeen kautta. Enää hankerahaa ei ole jaossa, koska yrityspalvelut katsotaan kunnan toiminnaksi.
Kunnantalon nykymiehityksellä voimavaroja ei riitä elinkeinopolitiikan kehittämiseen. Elinkeinoasiamiehen tehtäväksi tulee asuin- ja yritystonttien myynti ja markkinointi sekä matkailumarkkinointi. Lisäksi hän neuvoo ja tukee aloittavia ja toimivia yrityksiä muun muassa erilaisia rahoituslähteitä, lainoja ja avustuksia haettaessa.
– Tavoittelemme markkinointihenkistä henkilöä, joka kuluttaisi enemmän tietä kuin virkahuonetta, kunnanjohtaja Janita Koivisto kuvasi.
Demareiden Risto Lindholm ja Pauliina Jaakkola kannattivat lämpimästi vakivirkaa.
– Vuodessa tai kahdessa ei tee mitään. Viran on ehdottomasti oltava vakituinen, Lindholm sanoi.
– Vaatii pitkäjänteistä työtä, että näkee yritysten elinkaaret. Jokainen työpäivä kerryttää tietopankkia, jota ei ole varaa heittää hukkaan, Pauliina Jaakkola sanoi.
Keskustan Jyrki Aholaa valtuustossa tuurannut Jukka Lindfors piti asiaa tärkeänä.
– On hyvä, että elinkeinoasiamiehen virka perustetaan uudelleen, sillä kuntaan on saatava vireyttä ja työpaikkoja.
Vakituinen sitoutuu paremmin
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoi alun perin toivoneensa nimikkeeksi elinkeinojohtajaa. Hän yllättyi, kun joutui puolustamaan kunnanhallituksen yksimielistä esitystä kunnanhallituksessa istuvia Eveliina Hakalaa (kesk) ja Heikki Rönniä (kesk) vastaan.
– Olemme puhuneet Pälkäneen kehittämisestä ja strategiatyöstä, ja nyt haluttaisiin palkata määräaikainen projekti-ihminen kehittämään kuntaa, kunnes Pälkänettä ei enää ole, hän ihmetteli.
Laesterä otti konkreettisen esimerkin määräaikaisuuden riskeistä.
– Jos viranhaltijalla olisi hyvä businesscase kesken, kun määräaika alkaa loppua, niin siinä olisi suuri vaara, että yritys karkaisi naapurikuntaan.
Jarkko Pihkala (kok) epäili, että määräaikaisessa virassa työt jäisivät tekemättä, koska valittava hakisi kaiken aikaa vakivirkaa muualta.
Janita Koivisto oli samaa mieltä: määräaikainen viranhaltija ei sitoutuisi kehittämään kuin omaansa, vaan touhuaisi aikansa ja hakisi muualle.
– Tehtävässä vaadittava yritysosaaminen ei tule koulun penkillä, vaan kokemuksen kautta. Jos viranhaltija koko ajan vaihtuu, meillä on aina uusi henkilö opiskelemassa yritysasioita.
Rainer Zeitlin (kok) sanoi, että kunta antaa erikoisen signaalin elinkeinoelämän kehittämisestä, jos otetaan vain joku viideksi vuodeksi yrittämään.
– Mielikuvat ovat nykypäivänä tärkeitä. Ne vaikuttavat myös asuinpaikan valintaan. Haluammeko aidosti panostaa ja saada kuntaan lisää yrityksiä, työpaikkoja ja verotuloja, Zeitlin kysyi.
Hän sanoi, että vakiviran ainoa todellinen vaihtoehto on ulkoistaminen: rekrytointipulmilta säästytään, kun ostetaan ulkopuoliselta konsultointia muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla vuodessa.
Zeitlinin mielestä elinkeinoasiamiehen tärkein tehtävä ei ole yrittäjien vierihoito, vaan viranhaltijan pitäisi laskea verkkoja isoille vesille ja katsoa jopa valtakunnan rajojen ulkopuolelle etsiessään uusia yrityksiä Pälkäneelle.
Vakituinen on motivoituneempi
Maisa Vehkalahti (kok) kertoi valinneensa 25 vuoden aikana satoja hoitajia. Työsopimuksesta on tehty määräaikainen lähinnä silloin, kun työntekijä on sitä toivonut.
– Vakituisesti valittu on aivan toisella tavalla motivoitunut.
Keskustan Mirva Kittilä oli kunnanhallituksessa vakinaisen viran takana, eikä iljennyt valtuustossa äänestää muiden keskustalaisten kanssa määräaikaisuuden puolesta. Puheissaankin hän asettui puolitiehen.
– Meillä on esimerkki vakivirassa olleesta kehittämispäälliköstä, joka ei panostanut kehittämiseen, vaan lähti pois. Toisaalta on esimerkki yrityspalvelukeskuksen määräaikaisesta neuvojasta, jolta ei saatu sitä panosta, jota yrittäjät olisivat odottaneet. Voitaisiinko perustaa määräaikainen virka, johon sisältyy optio, että se vakinaistetaan, jos hommat toimivat.
Kunnanhallituksessa vakivirkaa kannattanut Heikki Rönni oli viikon aikana kääntänyt takkinsa ja puolusti valtuustosalissa määräaikaista virkaa.
– Moni mieltää tällaisen tehtävän projektiluonteiseksi hanketyöksi.
Rönnin mielestä Pälkäne on sen kokoinen kunta, että elinkeinoasiamiehen pussi tyhjenee jossain vaiheessa.
– Ei viranhaltijakaan välttämättä halua heti ottaa pitkää asuntolainaa ja sitoutua paikkakuntaan pitkäksi aikaa. Nykyisin hankitaan kannuksia ja haetaan paikkaa.
Olavi Seppälän mielestä tärkeintä ei ole viran määräaikaisuus tai vakinaisuus, vaan se että saadaan oikea henkilö.
– Kunnassa on virkaan sopivia tarmokkaita henkilöitä, jotka kannattaa ottaa valintatilanteessa huomioon.
Tero Ahlqvistin käsityksen mukaan viiden vuoden määräaikainen sopimus on vaikeampi purkaa kuin vakivirka.
– Puolen vuoden koeajalla näkee kyllä, mihin työntekijästä on.
Määräaikaisuus on nykyaikaa
Viran vakinaisuudesta päädyttiin äänestämään, kun Eveliina Hakala (kesk), Jani Luukkonen (ps) ja Timo Ailio (sd) ehdottelivat ja kannattelivat ristiin toistensa esityksiä määräaikaisuudesta ja määräajan kestosta. Pienen lypsämisen jälkeen valtuuston puheenjohtaja Petri Urkko sai selville, että viisi vuotta oli kaikkien ehdottajien mielestä sopiva määräaika.
Jukka Kittilä (kesk) pelkäsi, että vakituisessa virassa motivaatio hiipuu ja viranhaltija jää eläkevirassaan käytäville hipsuttelemaan. Siksi olisi hyvä, että viranhaltijan voisi vaihtaa muutaman vuoden päästä uuteen, joka olisi taas täynnä energiaa ja ideoita.
Timo Ailio oli sitä mieltä, että uuteen hommaan ryhtyessään riittää potkua ja vireyttä, mutta 4–5 vuodessa vauhti hiipuu, eikä ihminen enää pysty luomaan uutta.
– Työelämä on muuttunut. Nykyisin ei enää edes odoteta kunnan pitkää ja kapeaa leipää, vaan tehdään lyhyempiä jaksoja.
Ailio ja Heikki Rönni vakuuttivat, että näinä aikoina määräaikaisiinkin virkoihin riittää paljon hyviä hakijoita.
– Määräaikainen kaveri pistää kaikkensa peliin saadakseen Pälkäneen nousuun ja CV:hensä hyvät arvostelut, ja jatkaa elämässään eteenpäin, Ailio sanoi.
Hänen mielestään kunnan muitakin virkoja voitaisiin muuttaa määräaikaisiksi.
– Määräaikaisuus on nyky-yhteiskunnassa hyvin yleinen tapa. Jos homma ei toimi, valitaan määräajan jälkeen toinen.
Jukka Kittilä oli samoilla linjoilla Ailion kanssa.
– Painan viisi vuotta täysillä, näytän kynteni ja lähden hakemaan seuraavaa haastetta. Jos virka on vakinainen, niin epäonnistuneen valinnan jälkeen joudutaan odottamaan 20 vuotta että henkilö jää eläkkeelle.
Kommentointi on suljettu.