1. Kouluverkkoselvityksessä ei ole esitetty lainkaan ns. nollalinjaa, jossa jatketaan nykyisellään ilman koulun remonttia, ainoastaan kiinteistön ylläpitokustannuksin.
Kouluverkon selvitystyössä on kyse niin isoista ja monien elämään suuresti vaikuttavista asioista, ja koulujen alueet eroavat niin paljon toisistaan, että työryhmässä pitäisi olla edustaja kaikista kouluista ja vanhempainyhdistyksistä.
Kouluverkkoselvityksessä on Raikun koulun tuleviksi kustannuksiksi mainittu seuraavaa: Investoinnit 730 000, poistot 24 333, käyttö- ja ylläpito 30 000. Haahtela-kustannustieto-ohjelman mukaan laskettu investointi tarkoittanee korjausta uutta vastaavaksi, mikä on sinänsä hölmöä, kun kyse on 1956 rakennetusta talosta.
Joka tapauksessa koulumme (ja kylätalo) on ikäisekseen erittäin hyvässä kunnossa eikä tarvitse minkäänlaista remonttia. Myöskään lämmitysjärjestelmän uusiminen ei ole ajankohtaista, sillä öljykattilamme poltin on melko uusi ja öljyn hinnan ollessa toistaiseksi alhaalla ei polttoaineen vaihtaminen ole taloudellisesti kannattavaa.
Missään tapauksessa kunta ei voi laskea poistoja tai niiden poistumista saataviin säästöihin. Käyttö- ja ylläpitokustannukset tulisi saada pilkottuina, jotta niistä voisi lausua jotain. Kuitenkin sisäiset vuokrat tulee poistaa tuosta kustannuksesta säästöjä ilmoitettaessa.
Raikun koulu ei siis kaipaa remontteja akuutisti. Koulussa työskentelevien mukaan kymmenisen vuotta voidaan toimia täysin nykyisen tilanteen mukaan. 2009 kunnanhallitus on päättänyt, ettei peruskorjausinvestointeja tehdä. Kuitenkin säästöt perustuvat korjaussuunnitelmille. Lämmitysjärjestelmän vaihto ekologisempaan maalämpöön voisi tuoda säästöä pitkällä tähtäimellä.
Kouluverkkoselvityksestä puuttuvat myös muut kehittämisehdotukset, joita varmasti kullakin kyläkoululla on. Kyläkoulujen ja kunnan tulisi selvittää ja sopia myös vapaaehtoistyön ja lähialueen yrittäjien sekä yhdistysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä kiinteistön huoltotoimenpiteissä.
Kyläkouluilla on myös hyvin tärkeä merkitys koulupäivän ulkopuolella tapahtuvan yhteisöllisyyden, liikunta- ja kulttuuriharrastusten mahdollistajana. Kyläkoulukahvilat ovat monelle lähiseudun asukkaalle, myös ikäihmiselle, hyvin tärkeä tapaamispaikka. Kahvilan yhteydessä voidaan myös toteuttaa monenlaisia ennaltaehkäiseviä terveydenhuollon toimia tai edistää paikallista yrittäjyyttä.
Kyläkoulujen kiinteistöille koulujen sulkemisen jälkeen ei ole nykyisessä taloustilanteessa todennäköistä löytää ostajaa tai vuokraajaa. Kuitenkin kunnan säästötavoitteissa on oletettu kiinteistöistä saatavan tuloja. Esimerkiksi Saarikylissä on edelleen tyhjillään idyllinen hirsirakenteinen vanha koulu, joka sijaitsee rantatontilla. Vaikea uskoa, että Raikun koulu menisi kaupaksi ainakaan nopeammin.
2. Muuttoliike mm. väestöpohjan vaihtumisen vuoksi on hiljalleen alkanut. Raikun oppilaaksiottoalueelle on viime vuosien aikana muuttanut useita nuoria perheitä. Oppilasennusteet pelkkien syntyvyyslukujen perusteella eivät ole todellisia.
Kaivannon sairaalan lopettamisen jälkeen alueelle tulee mahdollisesti asuinrakennuksia ja alueelle tulee todennäköisesti asumaan myös koululaisia. Jos Huutijärvelle, jonka laajennuksen on ilmoitettu olevan sen nykyiselle oppilasmäärälle mitoitettu, nyt lisätään Raikun ja Kautialan oppilaat (>70), täytyykö muutaman vuoden päästä taas laajentaa koulua tai peräti rakentaa uusi koulu alueelle, kuten Tursolassa aikanaan tapahtui.
Maaseudun kehittämisohjelma on kesken. Ei voida hätiköiden lopettaa kyläkouluja, jotka ovat kylien ja maaseudun sydän. Raikun koulun sijainti on loistava ajatellen Helsingin, Hämeenlinnan ja jopa kansainvälisiä yhteyksiä. Useat työssä käyvät kulkevat hyvien yhteyksien ansiosta Helsinkiin, ja olemme lähellä Hämeenlinnan kehittyvää aluetta.
”Kuntastrategiassa nostetaan esiin yhdyskuntarakenteen kehittäminen rakennesuunnitelman periaatteiden mukaisesti ja maaseutuasumisen ohjaaminen kyläkeskuksiin ja pääliikenneväylien läheisyyteen. Tärkeimmät maaseutukylät ovat Kuhmalahden palvelukylät kirkonkylä ja Pohja sekä kyläkoulukylät Kautiala, Lahdenkulma, Pakkala ja Raikku.” — ”Palvelujen säilymistä kylissä voidaan edistää ohjaamalla uudisrakentamista kyläyleiskaavalla tai asemakaavalla sekä kylien aktiivisella markkinoinnilla. Tavoitteena tulisi olla kunkin kylän vahvuuksien ja viihtyisän asuinympäristön piirteiden vahvempi esiin nostaminen.” (Rakennus- ja ympäristölautakunta 25.3.2015)
Kyläkoulut houkuttelevat kuntaan sellaisia uusia perheitä, jotka haluavat asua maaseudun rauhassa ja saada lapsensa pieneen kyläkouluun. Jos kyläkoulut lakkautetaan, niin nämä maalle haluavat katselevat asuinpaikkaansa jostain toisesta kunnasta. Raikunseudun vesiosuuskunta mahdollistaa omakotitalojen rakentamisen. Lahdentien varrella on paljon ns. hukkamaata.
3. Huutijärven kouluun liitettäessä koulukuljetuksen piirissä olevien oppilaiden määrä kasvaa Raikun oppilaista vuoden 2015 oppilasmäärän perusteella 8 lapsella. Kuljetukset hankaloituvat nykyisestä järjestelystä, jossa koulupäivä alkaa ja loppuu kaikilla samaan aikaan, lukuun ottamatta yhtä iltapäivää. Huutijärvellä tuskin voidaan järjestää lukujärjestystä siten, että kaikilla Saarikylien, Iharin tai Raikun lapsilla eri luokka-asteilta olisi samat koulupäivän aloitus- ja lopetusajat. Näin ollen koulutaksit joutuvat ajamaan vajaita kyytejä edestakaisin ja lapset joutuvat odottamaan kyytejä.
Huutijärvelle tulisi 80 (Raikku+Kautiala) 0-4 luokkalaista lisää koulukuljetusten piiriin. Kuljetukset hankaloituisivat ja jouduttaisiin käyttämään keräilypysäkkejä, sillä kyläteille ei mahdu isompia autoja, kuin nykyiset max. 16 matkustajan pikkubussit. Oletettavaa on siis koulumatkan hankaloitumisen, vaarallisuuden ja pitkän keston vuoksi, että yhä suurempi osa alaluokkalaisista kuljetettaisiin vanhempien kyydillä. Tästä seuraisi huomattava henkilöautojen saattoliikenteen lisäys Huutijärvelle.
Alaluokkalaiselle matka-ajan yläraja on 30 minuuttia. Inhorealistisesti voidaan todeta, että paitsi töherrykset ja häiriökäyttäytyminen koulutaksissa myös oksennukset ja housuun pissaamiset eskareilla ja eka-tokaluokkalaisilla koulumatkalla ja koulutaksissa lisääntyvät, kun joudutaan odottelemaan kyytejä ja ajelemaan edestakaisin. Sitä tuskin kaipaa taksiyrittäjä, lapsia odottava opettaja, vanhempi eikä varsinkaan pieni koululainen.
Koululaisten vanhemmat ymmärtävät, että järjestelyjä tarvitaan ja ovat kiitollisia koulukyydeistä, mutta turvallisuudesta ei voi tinkiä. Mitä maksaa, jos saattoliikenne tai keräilypysäkkien käyttö johtaa onnettomuuteen? Raikun koululaisten vanhemmat eivät tule hyväksymään Lahdentien varren bussipysäkkejä keräilypysäkeiksi.
4. Raikun kouluun sopii nykyistä enemmän oppilaita. Esiopetus kylätalolla toimii kodinomaisissa olosuhteissa hyvin. Lapset viihtyvät ja vanhemmat pitävät esiopetusta laadukkaana. Tilaa on riittävästi, joten esikouluikäisiä voidaan sijoittaa enemmänkin Raikun kylätaloon. Siirtymä koulun tiloihin on turvallista ja luonnollista, koska ympäristö, henkilökunta ja ystävät ovat tuttuja.
Koulussa ollaan halukkaita järjestämään myös 5. luokan, ehkä myös 6. luokan opetus Raikussa. Näin koulun oppilasmäärä nousisi yli viidenkymmenen ja samalla oppilaskohtainen kustannus laskisi. Nykyinen oppilasmäärällä Raikun koulun oppilaskohtainen kustannus on 8786 euroa /oppilas, 8022 euroa /oppilas lukuvuonna 2015–16 – olettaen, että koulumme kokonaiskustannukset ovat samat kuin nyt.
Jos myös 5.luokan opetus järjestettäisiin Raikussa, niin oppilaskohtainen kustannus olisi 6834 euroa per oppilas – halvempi kuin Huutijärvi.
Jos sekä 5. että 6.luokan opetus järjestettäisiin Raikussa, niin oppilaskohtainen kustannus olisi 6049 euroa per oppilas – halvempi kuin Suorama.
Tosiasiassa kokonaiskustannus tulee laskemaan kuljetuskustannuksien yms. laskiessa (5.–6.lk oppilaat viedään nyt taksilla Huutijärvelle asti).
Yhdistettäessä kouluja kuljetuskustannukset nousevat 30 % eli pelkästään Raikun koulun oppilaiden siirto Huutijärvelle toisi lisämenoja 15 131,28 €.
Koululla toteutetaan yhteisopettajuutta, joka on nykytrendien mukaan isommissakin yksiköissä tavoiteltavaa. Kolmen opettajan koulussa kaikenikäiset lapset opiskelevat tiettyinä aikoina yhdessä. Tämä on lisännyt yhteenkuuluvuutta ja oppimismotivaatiota sekä vähentänyt kiusaamista.
Nykyisellä henkilökuntamäärällä: 3 opettajaa, yksi koulunkäynninohjaaja, voidaan tarjota laadukasta opetusta myös suuremmalle oppilasmäärälle. Tämä vähentäisi myös Huutijärven koulun mahdollisia paineita oppilasmäärän suhteen tulevina vuosina.
Erityisluokkien puuttuminen voidaan korvata (kuten nykyäänkin) koulun ja vanhempainyhdistyksen yhteistyönä järjestämillä retkillä mm. monipuolisiin liikuntasaleihin, kuvataidepajoihin ja taidenäyttelyihin ja niin edelleen.
Jos Raikun koulu pitää oman oppilaaksiottoalueensa oppilaat Raikussa, samalla laskee myös Huutijärven kustannus, kun pitkämatkalaisia kuljetettavia on vähemmän. Suuri osa vanhemmista pitäisi hyvänä vaihtoehtona pitää myös 5.–6. luokka Raikussa. Oppilaat tuntevat itsensä usein ulkopuolisiksi siirtyessään Huutijärvelle. Pikkolaan siirtyessä ei samanlaista tunnetta ole, sillä yläkouluun siirtyminen on kaikille yhtälailla uutta.
Pälkäneen puolelta tulevien oppilaiden määrä on kasvussa Epaalan koulun sulkemisen jälkeen. Nämä koulutulokkaat tulisi ottaa laskelmissa huomioon ja antaa vanhemmille mahdollisuus sitoutua Raikun koulun alueeseen. Kangasalan kunta voisi olla edelläkävijänä rakentamassa lapsikeskeistä kouluverkkoa niin, ettei oppilaaksiottoalue rajoitu kuntarajaan. Vapaa-ajan leikkikaverit kävisivät samassa koulussa. Näin lähialueen verkostoja tuettaisiin ja lisättäisiin alueen perheiden hyvinvointia. Kangasala myös saisi Pälkäneen puolelta tulevista oppilaista valtionosuuden sekä mahdollisesti kuntien välillä erikseen sovittavat koulukyytikorvaukset.
5. Kyläkouluilla tulisi olla oma statuksensa kunnan kouluverkossa niin, ettei niille asetettaisi samoja tavoitteita kuin taajamien kouluille. Maaseudulle ihmiset eivät muuta virtaviivaisen koulurakennuksen perässä, vaan elämäntavan, luonnonläheisyyden ja ihmisen mittaisen elämän vuoksi.
Opetusmenetelmät ovat Raikun koulussa kuten muissakin kyläkouluissa osallisuutta, yrittäjyyttä ja toiminnallisuutta painottavia. Kyläkouluissa on ajanmukaiset opetusvälineet. Opetusmenetelmissä ja -tiloissa käytetään useita luovia ratkaisuja ja hyödynnetään hyvää yhteistyötä kontaktiverkoston kanssa. Opetuksessa pyritäänkin aina vuorovaikutukseen ympäröivän yhteisön kanssa. Kyläkouluissa voisikin tehdä uusien opetusmenetelmien pilotointia entistä enemmän. Maaseutu- ja luontoympäristössä toimivat kyläkoulut voisivat tarjota myös keskustan kouluille kursseja tai retkipäiviä, jonkin käytännönläheisen teeman mukaan.
Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita voidaan kyläkoulussa huomioida hyvin. Koko henkilökunta on mukana kasvatusprosessissa ja tukee erilaisten taitojen oppimista koko koulupäivän ajan. Koska perheet tuntevat toisensa hyvin, on tuki myös koulupäivän ulkopuolella kattavaa ja kiusaamistapauksiin puuttuminen on tehokasta.
Raikun koulun vanhempainyhdistys
ja Raikunseudun kyläyhdistys
