– Naiskaartin perustaminen oli hurja tilaisuus. Naiset olivat innoissaan. Noin kolmestasadasta naisesta muodostettiin kaksi komppaniaa. Perustamisen yhteydessä tehtiin päätös, että miehet ja naiset ovat tasavertaisia. Naisilla oli jalassaan golfhousuja ja tallukkaita. He muuttivat Tampereen katukuvaa ja herättivät paheksuntaa, Timo Malmi kertoo.
Tuntemattomat. Raatihuoneen puolustajat 1918 -elokuvan käsikirjoittaja-ohjaaja vieraili Luopioisissa, kun Mikkolan Navetta ja Pälkäneen kunta järjestivät yhdessä elokuvan näytöksen. Mukana oli myös elokuvan tuottanut, kuvannut ja leikannut Matti Martikainen.
Malmi kirjoitti runokokoelman Tuulensuu, minä rakastan sinua tutustuttuaan Kansallisarkiston materiaaliin vuoden 1918 sodassa taistelleista punaisista naiskaartilaisista. Runojen pohjalta syntyi ensin näytelmä Raatihuoneen puolustus, ja lopulta draamadokumentti Tuntemattomat.
Pahin sota
– Naiset olivat tulleet maalta Tampereelle töihin ensimmäisen maailmansodan aikana. He tunsivat paremmin Jeesuksen vuorisaarnan kuin Karl Marxin teorian, Malmi sanoo.
Hän tutustui naisten tarinoihin Heikki Ylikankaan kokoamassa arkistossa. Naiset konkretisoituivat kuitenkin vasta, kun hän löysi heidän omaisiaan ja pääsi näkemään heidän kirjojaan ja rippikuviaan.
Häntä kiinnostaa hävinneen osa. Malmin lähisukulaiset eivät osallistuneet sisällissotaan, mutta hänen mummonsa olivat punakaartin naisten ikäisiä.
– Se oli kauhistuttava, kaikkein pahin sota. Myöhemmin pystyttiin ampumaan kaukaa, mutta vuonna 1918 tapettiin naapureita, Malmi toteaa.
Naiskaartin jalanjäljet
Elokuvan alussa henkilöt esitellään: nimi, kuva ja kuolinvuosi. Myöhemmin he kuvailevat omaa kuolemaansa. Nuorin tyttö on vasta 14-vuotias.
Näyttelijät katsovat kulmiensa alta 1900-luvun alun valokuvista tutulla tavalla. Ilmeet ovat vakavat, väsyneet, hieman epäluuloiset ja uhmakkaatkin.
Tuntemattomat on kuvattu Tampereen keskustassa. Taustalla vilahtelevat bussit, liikennevalot ja ohikulkijat.
Välillä elokuva on värillinen ja välillä mustavalkoinen. Kuvat näyttelijöistä ja roolihenkilöiden esikuvista vuorottelevat.
Näyttelijöillä on tatuointeja, lävistyksiä ja värjättyjä hiuksia, mutta samanlaiset vaatteet kuin punakaartin naisilla vuonna 1918.
Elokuva tuo lähes sadan vuoden takaiset tapahtumat nykytodellisuuden keskelle. Se piirtää naiskaartin jalanjäljet esiin ja palauttaa heidät marssimaan Tampereen kaduille.
Vuoden 1918 tragediat
Kun elokuva oli katsottu, virisi vilkas keskustelu katsojien sukulaisten kohtaloista. Monet sisällissodan traumat ovat vaikuttaneet vielä toisen maailmansodan jälkeen syntyneeseen sukupolveen.
Paikkakunnittain ja suvuittain on ollut erilaisia tragedioita ja myös tapoja käsitellä tapahtumia. Osan kokemuksen mukaan kansa yhtenäistyi nopeasti vuoden 1918 jälkeen, kun taas toisten mukaan jako säilyi pitkään.
– Maailmassa on monta totuutta, ja jokainen pitää sitä omaansa ainoana oikeana, Hannu Penttilä toteaa.
