Koulu- ja päiväkotiverkoston linjauksia piirreltiin pitkälle tulevaisuuteen Kangasalan valtuuston pitkäksi venähtäneessä maanantai-illassa. Kouluverkkosuunnitelmassa, jonka toteutuksen jokainen askel edellyttää vielä valtuuston hyväksyntää, kaavaillaan kunnan pieniä kouluja lakkautettaviksi ja suuria laajennettaviksi.
– Hieman tiiviimpi palveluverkko merkitsee hieman vähemmän opettajia, hieman vähemmän keittiöhenkilökuntaa ja siivoojia. Valtuuston asettama tavoite 58 henkilötyövuoden vähentämisestä kolmessa vuodessa ei muuten ole mahdollinen, linjasi kunnanjohtaja Oskari Auvinen.
Valtuuston käsittelyssä ollut päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma etsi omalta osaltaan ratkaisua tulojen ja menojen välisen vajaan kymmenen miljoonan euron vajeen kattamiseen.
Akuuteimmaksi ratkaisuksi tarjottiin Sahalahden Lahdenkulman koulun lakkauttamista, jonka laskettiin säästävän kunnalta noin 1,2 miljoonan euron peruskorjauskulut. Kustannuksia epäiltiin valtuustossa ylimitoitetuiksi, mutta vs. rakennuspäällikkö Marko Sallinen vakuutti talon olevan peruskorjauksen tarpeessa.
Simo Arra (kesk) kaipasi kunnalta vaihtoehtoja. Tällaisia voisivat olla Lahdenkulman käyttö pienten lasten kouluna, oppilaaksiottoalueen laajentaminen tai päivähoitoryhmän sijoittaminen koululle. Arra ja perussuomalaisten Wellu Mäkinen ihmettelivät, eikö olisi järkevää ottaa koulusta maksimaalinen hyöty ja antaa sen jatkaa toimintaansa ainakin siihen asti, kun remontti on äärimmäinen pakko tehdä ja kunnan länsipään kiireisimmät kouluinvestoinnit tehty.
Arra esitti, että Lahdenkulman kohtalosta päätetään vasta, kun kyläkoulujen säilyttämistä koskevaan valtuustoaloitteeseen saadaan vastaus, juuri aloitetusta maaseudun kehittämisohjelmasta selkoa ja uuden valtioneuvoston linjaukset maaseudulle rakentamisen helpottamisesta kirkastuvat. Ehdotus siirrosta kaatui äänin 32–17, kun kaksi äänesti tyhjää.
Kylän kuolema?
Perussuomalaisten Jari Leino esitti Lahdenkulman koulun säilyttämistä, mutta tämäkään esitys ei mennyt läpi. Koulu päätettiin lakkauttaa äänin 29–21 ja yksi tyhjä. Päätöksestä jätettiin tukku eriäviä mielipiteitä.
Tappoiskuna kylälle koulun lakkauttamisen nähnyt Leino (ps) ei muutaman muun tavoin nähnyt Lahdenkulman koulusäästöä todellisena.
– Remontti maksaa 1,2 miljoonaa euroa, vaikka on erikseen päätetty, ettei koulua remontoida. Henkilökunta jatkaa ja kiinteistö jää kunnalle. Hienosti säästetty.
Timo Lehtinen (sd) puolestaan näki, ettei koulun lakkauttaminen merkitse kylän kuolemaa. Pirkanmaalla Vuoden kyläksi juuri valitun Kuohenmaan koulu lakkautettiin 1970-luvun alussa, ja maassa on lakkautettu kouluja viime vuosina paljon – toisin kuin Kangasalla.
– Kun päätökseen on lopulta menty, siihen sopeudutaan ja huomataan sen hyvät puolet, hän muisteli takavuosien koululakkautuksia.
Akseli Kettula (kok) toivoi, että kunta selvittäisi mahdollisuuden myydä kiinteistö kyläläisille sopuhintaan.
Itäpäässä hiertää
– Tuottiko suurta tuskaa päästä määrättyyn lopputulokseen, kun tätä tehtiin? murahti Hannu Karppila (kesk) kouluverkkoselvityksestä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Lyytinen (kok) vakuutti, ettei hallitus valmistele ja esitä säästö- ja lakkautuslistoja valtuustolle mielellään – hänen mukaansa kokoomus ei kuitenkaan ole valmis kunnallisveron uusiin korotuksiin.
– Työryhmän esityksessä mennään pedagogiset asiat ja oppilaiden tasapuolisuus edellä, Lyytinen linjasi.
Perussuomalaisten Leino olisi silti palauttanut kouluverkkosuunnitelman uuteen valmisteluun. Ehdotus kuitenkin hylättiin äänin 34–17, ja suunnitelma merkittiin lopulta käsitellyksi.
Keskustan Tero Linna tiivisti maanantai-iltana tehtyjen ratkaisujen kaltaisten päätösten sammuttelevan valoja kyliltä, joissa koulu tai terveysasema on usein ainoa julkinen palvelu. Samaa pelkäsi moni muukin valtuutetuista. Tony Lähde (vihr) tuumasi, etteivät perheet ole enää vähään aikaan uskaltaneet muuttaa maaseudulle Kangasalla, koska pienten koulujen lakkauttamisesta on puhuttu jo vuosia.
– Sahalahdella ja Kuhmalahdella ei kohta nähdä kauheasti syytä asua itsenäisessä Kangasalan kunnassa, vaan on jo sitten sama vaikka oltaisiin osa Tamperetta, Nina-Carita Säpyskä (vihr) arvioi.
– En kiellä, etteikö ole oikeutta puolustaa, mutta millä muulla alueella kuin Sahalahdella on yhtä tiivis kouluverkko? kysyi puolestaan Seppo Talli (vas).
Kritiikkiin Kangasalan ja Kuhmalahden kuntaliitossopimuksen rikkomisesta ja kunnan itäpuolen kurjistamisesta puheenjohtaja Raimo Kouhialla (sd) oli vahvasti eriävä näkemys. Kouhian mukaan kouluverkkosuunnitelmassa osoitetaan Kuhmalahdelle uusi yli kahden miljoonan euron koulu ja liitossopimuksen kohdista yli neljäsosa on toteutunut – sopimukseen oli muutoinkin kirjattu sovellusmahdollisuus äkillisten tilannemuutosten varalta.
Keskustelu jatkuu
Lahdenkulman koulun lakkauttamisen lisäksi valtuustossa päädyttiin äänestysten jälkeen lakkauttamaan myös Kuhmalahden terveysasema ja Suoraman kirjasto. Molemmista ovet päätettiin laittaa säppiin jo tänä kesänä. Kunnanjohtaja Auvinen arvioi pykälien vaikutuksen kunnan käyttötalouteen olevan useita satojatuhansia euroja.
– Tämänkään päivän ratkaisut eivät riitä. Lähdemme kuitenkin siitä, että vuonna 2020 olemme jo aivan erilaisessa tilanteessa, hän totesi.
Kokoomuksen Alireza Abdali uskoi kuntalaisten odottaneen päätöksiä jo pitkään ja kiitti valtuustoa ryhdikkäistä ratkaisuista.
– Toivottavasti minun hautajaisissani pidetään yhtä koskettavia puheita kuin täällä tänään, hän totesi.
Keskustan Simo Arra ihmetteli valtuutettujen arvomaailmaa. Hänen mukaansa kylillä pidetään suurimpana syypäänä säästötarpeille Kangasala-talon rakentamista.
– Näiden kolmen tänään käsiteltävän kohteen ylläpitokustannukset ovat yksi kuudesosa tämän rakennuksen käyttö- ja pääomakuluista, Arra viittasi uuteen valtuustosaliin.
Tuomas Bährend (kesk) näki, että vuodesta toiseen heikosti etenevästä valmistelusta on syytä jatkaa keskustelua päätösten jälkeenkin.
– Miljoonien etsimiseen tarvitaan kunnassa todellisia muutoksia ja vaihtoehtoja, joita ei vain lyödä pöytään, Miia Kinnari (kok) huomautti.
