– Jos ei ennestään ollut hullun maineessa, niin tämä viimeistään varmistaa sen, Reino Mantsinen nauraa pellon laidalla.
Kantokyläntien varteen on kesän aikana noussut yli kolmemetrinen hamppupelto. Hehtaarin kuituhamppukasvuston takana mies kasvattaa pajua.
Humuspehtoori kehittää maanparannusaineita ja tekniikoita, joilla pidetään ravinteet kierrossa. Myös viljelykokeilut palvelevat näitä tavoitteita. Hampun avulla Mantsinen aikoo kunnostaa kehnoja peltoja vuodessa huippumaiksi.
– Hampussa on runsaasti lingiiniä, joka maatuu hitaasti humukseksi ja sitoo ravinteet kasvien käyttöön, Mantsinen esittelee hamppukasvustoa.
Pajut puolestaan ovat emotaimia. Niiden varsista leikataan ensi keväänä pätkiä, jotka tökätään kasvamaan entiseen turvesuohon Janakkalassa. Ulkomailta tuotu lajike tuottaa nopeasti energiapuuta.
Ensimmäinen muutaman sadan kuution koe-erä energiapajua odottaa haketusta Aukeasuolla. Humuspehtoori kasvattaa siellä pajua entisen kaatopaikan päällä.
– Suomessa olisi paljon vastaavia paikkoja, jotka sopisivat bioenergian tuotantoon.
Bioenergiaa on pakko kehittää, koska fossiiliset polttoaineet ovat hupeneva luonnonvara, joiden käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta. Energiapuu pitää hiilen kierrossa, koska uusi kasvu käyttää ilman hiilidioksidia.
Mantsista pajun kasvatus kiinnostaa toisestakin syystä.
– Energiapelloilla voidaan käyttää puhdistamolietteitä, jotka eivät sovellu viljelymaiden lannoittamiseen.
Hamppu tukahduttaa pellon rikkaruohot
Hampulla on hieman kyseenalainen maine kannabiksen vuoksi. Huumekasvi on kuitenkin eri lajike kuin kuituhamppu.
Kuituhampusta valmistettiin aikanaan kestäviä köysiä, kankaita ja kalaverkkoja. Materiaali tekee paluuta, koska muun muassa autoteollisuutta kiinnostaa ekologinen materiaali, jolla voidaan korvata muovi.
Humuspehtoori suunnittelee hampusta pikaparannusainetta kehnoon kuntoon päässeille pelloille. Nopeakasvuisella kasvilla peltoon pystytään korjaamaan kemiallisen tehotuotannon vauriot ja palauttamaan maahan lingiini.
Kuituhamppu kasvaa Suomen oloissa nopeasti.
– Hankin kokemusta kasvatuksesta jo kymmenen vuotta sitten Ruutanassa. Hamppua ei kannata kylvää kylmään maahan. Eikä se siedä rikkaruohoja alkuvaiheessa.
Kantokylän pellolla ajoitus osui nappiin, vaikkei viileä kesä ollut erityisen suotuisa kasville. Kesäkuun alussa kylvetyt ranskalaissiemenet pääsivät nopeasti kasvuun ja peittivät alleen rikkaruohot.
– Hampun avulla pääsee eroon kestorikkaruohoista. Tässä pellossa oli vahva juolavehnäkasvusto. Se kuoli, koska nopeakasvuisen hampun juurella muille kasveille ei riitä valoa, Mantsinen kertoo.
Hampun nopea kasvu edellyttää runsasta lannoitusta. Siihen maanparannusaineita kehittävältä Mantsisella löytyy omasta takaa keinot ja aineet.
Valtava biomassa maatuu nopeasti
Kantokylän hamppukasvusto venähti kesän aikana yli kolmen metrin mittaiseksi. Lämpimämpänä vuonna se olisi kasvanut metrin verran korkeammaksi. Maanparannuksen kannalta lisäkasvulla ei ole olennaista merkitystä.
– Biomassaa on pari sataa tonnia hehtaarilla. Se on enemmän kuin millään muulla peltokasvilla.
Reino Mantsista kiinnostaa etenkin varressa oleva lingiini, joka maatuu hitaasti peltoon ja pitää maaperän kunnossa.
Hamppukasvusto jyrätään tällä viikolla peltoon. Päälle ajetaan vielä ohut kerros sellukuitua. Se varmistaa, etteivät lehtien hajoamisessa vapautuvat ravinteet huuhtoudu sade- ja sulamisvesien mukana.
Hampun varsi on kova, ja sen pitkien kuitujen vuoksi sitä ei tahdo saada katkaistua. Siksi on vaikea uskoa, että massiivinen kasvusto maatuisi niin, että pellon saisi viljelykäyttöön jo ensi vuonna.
Mantsinen vakuuttaa, että maa on ensi kesänä huippukunnossa, ja siinä kannattaa kasvattaa jotakin runsaasti ravinteita tarvitsevaa kasvia.
– Olen miettinyt melonin viljelyä, Mantsinen vitsailee.
Mutta paras olla nauramatta, sillä Pelle Peloton saattaa olla tosissaan.
