Haluaisitko itsellesi työnantajan, joka rankaisemalla sinua jokaisesta virheestä saisi sinusta entistä tottelevaisemman, mutta samalla pelokkaamman työntekijän? Tällaisen työnantajan alaisena oppisit välttämään virheitä, muttet sitä, mitä sinun pitää tehdä toimiaksesi oikein.
Vai haluaisitko sittenkin työnantajan, joka näyttää kädestä pitäen mitä sinun pitää tehdä ja kiittää sitten sinua siitä, mitä teet?
Entä mitä luulet, kumman työnantajan alaisena toimiessasi sinusta tulisi tehokkaampi työntekijä? Sen, joka rankaisee sinua väärästä teosta vai sen, joka kiittää oikeasta?
Kangasalalainen koulutuspalveluja eläinten kouluttajille tarjoava Jaana Rajamäki uskoo jälkimmäiseen tapaan. Hänen mukaansa kuka tahansa, oli hän sitten eläin tai ihminen, toimii lopulta tehokkaammin, jos hänellä on itsellään motivaatiota kyseiseen toimintaan.
– Erilaiset opettamisen tavat vaikuttavat myös suhteeseen, joka alaisen ja työnantajan välille muodostuu. Itse haluaisin mieluummin reilun kuin ilkeän työnantajan. Sellainen haluan olla myös kouluttaessani omia koiriani tai kouluttaessani asiakkaitani kouluttamaan omia eläimiään, hän sanoo.
Kohdetyöskentely rauhoittaa eläimen
Rottweileruros Into painaa kuononsa seinässä olevan täplän päälle. Se ei irrota kuonoaan kohteesta, vaikka Rajamäki nostaa sen takapuolen ilmaan ja keinuttaa. Kuono pysyy kohteessa myös harjaamisen ja lääkepiikin antamisen ajan. Into ei hermostu eikä jännitä, koska se tietää, että toimintaketju johtaa palkintoon, tässä tapauksessa maukkaaseen herkkupalaan.
Kohdetyöskentelyn avulla koira, tai lähes mikä tahansa muu eläin, saadaan siedättymään toimintaan, jota se ei välttämättä luontaisesti pidä niin kovin mukavana. Esimerkiksi Ruotsissa karhuja on siirretty kohdetyöskentelyn avulla paikasta toiseen ilman että niille on pitänyt antaa nukutuspiikkejä. Kohdetyöskentelyn avulla voi myös vaikkapa opettaa kissan menemään vapaaehtoisesti kantohäkkiin.
– Kohdetyöskentelyä voi käyttää myös eläinlääkärissä eläimen rauhoittamiseen, Rajamäki mainitsee.
Pakotteet johtavat pelkoon
Kohdetyöskentely, kuten kaikki muukin koulutus mitä Rajamäki opettaa, perustuu operanttiin ehdollistumiseen ja positiiviseen vahvistamiseen. Operantti ehdollistuminen liittyy koiran omaan toimintaan, jonka aikana tai välittömästi käytöksen jälkeen koira saa itselleen merkityksellistä, positiivista palautetta. Tämän seurauksena koira alkaa ehdollistua kyseisen käytöksen seurauksiin, esimerkiksi ruokapalkinnon saamiseen.
Koulutustekniikkaa voi käyttää esimerkiksi hihnassa kulkemisen opettamiseen. Päämääränä on saada koira itse tarjoamaan oikeanlaista käytöstä.
– Koiraa ei opeteta olemaan reagoimatta vastaantulevaan ihmiseen tai elämään pakotteiden, esimerkiksi kupeeseen tai korvaan tarttumisen, potkaisun, hihnasta nykimisen tai kalinapurkin avulla. Jos koira säikäytetään aina kun se näkee ihmisen, tai jos sille aiheutetaan kipua, se voi ehdollistaa kipureaktion ihmiseen ja siitä voi tulla ihmisarka tai jopa aggressiivinen.
Pakotteiden sijaan koira palkitaan toivotusta käytöksestä.
– Lopulta koira tulee ihmisen nähtyään vapaaehtoisesti rinnalleni ja katsoo minua. Tästä toiminnasta se saa palkinnon, mikä johtaa siihen, että se haluaa jatkossakin toimia samalla lailla.
Rajamäelle on tärkeää, että hänen koiransa suhtautuvat ihmisiin ja ympäristöön luottamuksen, eivät pelon tai väistämisen kautta.
– En haluaisi itselleni koiraa, joka pelkää minua. Haluan koiran, joka tekee sen, mitä se tekee, ilolla. Pakotteiden kautta opetettu eläin oppii välttämään tietynlaista käytöstä, mutta sitä se ei opi, mikä on toivottua käytöstä.
Mitä torakka ja koira haluavat?
Rajamäki tutustui operanttiin ehdollistumiseen 1990-luvun loppupuolella. Hän oli jo pitkään ollut intohimoinen koiraharrastaja, mutta tuskaillut koirankoulutusmaailmasta saatavan pirstaleisen tiedon kanssa.
– Yhteneväisen kokonaiskuvan saaminen koulutustekniikoista oli vaikeaa. Alalla oli paljon yksittäisiä guruja, joilla oli jokaisella omat käsityksensä hyvästä ja tehokkaasta kouluttamisesta.
– Toisekseen koirankoulutusmaailmassa käytettiin paljon pakotteita, jotka pahimmillaan tekivät koirat aggressiivisiksi.
Vuonna 2002 Rajamäki matkusti ensi kertaa amerikkalaisen eläinkouluttaja Bob Baileyn oppiin.
Rajamäki oppi muun muassa, että Baileyn koulutustekniikoita voidaan soveltaa kaikille eläinlajeille aina torakoista miekkavalaisiin.
– Kaikki eläimet oppivat, kunhan kouluttaja vain hoksaa, millaista palkintoa eläin pitää tavoittelemisen arvoisena. Esimerkiksi torakalla palkintona voi toimia pimeys, siinä kun koira voidaan ehdollistaa tietynlaiseen käytökseen esimerkiksi namipalojen tai leikin avulla.
Kouluttajalle on äärimmäisen tärkeää tarkkailla eläimen käytöstä.
– Pitää tulla tietoiseksi siitä, tavoitteleeko eläin jotakin asiaa, vältteleekö se sitä, vai pitää neutraalina. Kun löytää oikean palkinnon, on aivan varmaa, että eläimen saa oppimaan.
Animal Behavior Enterprise on kouluttanut Bob Baileyn johdolla yli 140:ää eläinlajia operantin ehdollistumisen avulla. Verrattuna rangaistuksiin perustuviin koulutusmalleihin operantti ehdollistuminen on hyvin lempeää koulutusta.
Baileyn johtama yritys ei kuitenkaan valinnut operanttia ehdollistumista sen eettisyyden, vaan tehokkuuden vuoksi.
– Bailey on sanonut, että hän vaihtaa koulutustekniikan koska tahansa mihin tahansa muuhun, jos joku vain todistaa, että joku toinen tekniikka saa eläimen oppimaan nopeammin ja varmemmin. Kymmeniä vuosia eläimiä kouluttanut Bailey ei kuitenkaan vielä tähän päivään mennessä ole löytänyt operanttia ehdollistumista parempaa tekniikkaa, Rajamäki kertoo.
Kana oppii koiraa nopeammin
Valkoinen kana köpöttelee pitkin tehtävärataa määrätietoisin askelin. Ensin se koskettaa nokallaan kolmesta erivärisestä keilasta punaista. Sitten se siirtyy seuraavalle pisteelle ja nokkaisee alas pingispallon. Viimeiseksi se tarttuu naruun, joka on sidottu lähes kanan itsensä kokoisen leikkiauton ympärille. Kana vetää autoa perässään, kuulee sitten naksautuksen, joka kertoo sille, että palkinto, herkkupala, on nyt saatavilla.
– Kana oppii viisi kertaa nopeammin kuin koira, Rajamäki sanoo. – Kanoja opettamalla koirankouluttaja tulee paremmin tietoiseksi niistä periaatteista, joilla eläin oppii ja joilla eläin saadaan oppimaan.
Monien muiden kurssien ohella Rajamäki järjestää kotonaan Kangasalla kanakursseja, joiden aikana kouluttaja treenaa koulutustaitojansa käytännönläheisten harjoitusten avulla.
Rajamäen kurssien päämääränä on ensisijaisesti opettaa ihmistä, ei eläintä.
– Tavoitteeni on on saada ihmiset oivaltamaan, kuinka he voivat omalla toiminnallaan muuttaa eläimensä käytöstä. Lopulta ainoa asia, mitä todellisuudessa voimme muuttaa, on oma toimintamme tai suhtautumisemme asioihin.
Rajamäen mukaan kouluttajan ei koskaan tule ottaa eläimen käyttäytymistä henkilökohtaisesti. Jos kouluttaja alkaa käydä tunteelliseksi, kannattaa kouluttaminen lopettaa.
– Eläin ei muokkaa käytöstään eettisten normien tai moraalikoodien mukaiseksi. Ei koira ole oppimaton kiusallaan, vaan tietämättömyyttään. Sen maailma toimii täysin erilaisten lainalaisuuksien mukaan kuin ihmismaailma. Siksi sille pitää opettaa pennusta lähtien, mitä sen tulee tehdä, ja miten ihmisten maailmassa toimitaan.
– Eihän laihdutuskuuristakaan ole hyötyä, jos sen myötä ei muuta koko elämäänsä, Rajamäki havainnollistaa.
