Kamppailulajien kynnys on Sydän-Hämeessä matalalla, sillä harjoitukset pyörivät kuudessa kylässä. Aitoon taekwondo on levittäytynyt myös Luopioisiin ja Onkkaalaan. Kuhmalahdella on oma taekwondoseura ja combat hapkidoa opettava kamppailukoulu toimii sekä Onkkaalassa että Sahalahdella. Tamperelaisseurat pitävät Kangasalla taekwondoa ja karatea sekä Kangasalla että Onkkaalassa.
Nyt Sydän-Hämeeseen on syntynyt kolmas taekwondoseura: Länkyn taekwondo aloittaa toimintansa lauantaina Huutijärven koululla.
Kello 12 alkavan lajiesittelyn jälkeen pidetään ensimmäiset harjoitukset. Mukaan voivat lähteä kaikenikäiset ja -kuntoiset, sillä treenejä vedetään samanlaisella perhetaekwondoperiaatteella Kuhmalahdellakin. Lapset ja aikuiset harjoittelevat yhdessä, mutta joitakin harjoitteita tehdään omissa ryhmissä. Lasten harjoitukset ovat myös aikuisten harjoituksia lyhyemmät.
Aikuisille on lisäksi käytettävissä kuntotaulukot ikäryhmittäin omaehtoiseen kunnon seuraamiseen sekä lapsille erilaisia taitopotku- ja lyöntiharjoitteita, joissa käytetään muun muassa kertakäyttömukeja.
Kevätkauden ajan treenataan lauantaisin. Syksystä alkaen toiveissa on lisää salivuoroja ja harjoitusiltoja.
Meidän koulu -henkeä
Länkyn taekwondon perustajajäseniin kuuluva Esa Lappalainen toi taekwondon Kuhmalahdelle kuusi vuotta sitten. Harjoitusten vetovastuu on vähitellen siirtynyt muille, sillä vuosi sitten seura sai kasvatettua Tanja ja Pasi Vuorisesta ensimmäiset mustavyöt. Heistä Tanja Vuorinen oli ottanut seuran puheenjohtajuuden hoidettavakseen jo vuotta aiemmin.
– Kuhmalahden seuran toiminnassa päästiin vaiheeseen, jossa seura voi nyt jatkaa kehittymistään haluamallaan tavalla vieden taekwondoa eteenpäin, Esa Lappalainen sanoo.
Hän ei pidä Kuhmalahti-Sahalahti Taekwondo Hwarang ry:tä kilpailijana.
– Haluan tehdä yhteistyötä eri seurojen ja lajien kanssa. Olen maalla asuessani oppinut, että täältä on kaupungin suuntaan lyhempi matka kuin toisin päin. Siksi Kangasalta on vaikea saada harrastajia Kuhmalahdelle, Lappalainen sanoo.
Huutijärvellä toimivan seuran avulla hän tavoittaa uusia harrastajia Kangasalta. Lappalainen sanoo, että treenejä voidaan pitää myös Sahalahdella, sillä sinne palanneella kamppailukoululla on hyvät tilat ja matot.
Pääasiassa Länkyn taekwondon toiminta keskittyy kuitenkin Huutijärven koululle.
– Pyrin luomaan sellaista meidän koulu -henkeä. Seura voi tukea koulun toimintaa esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyssä.
230 oppilaan koulu puolestaan tarjoaa ison joukon potentiaalisia harrastajia.
– Taekwondoa markkinoidaan ensisijaisesti Huutijärven koululaisille ja heidän perheilleen. Ajatuksena on, että heistä muodostuisi ydinporukka salille.
Tulossa erityisryhmä
Uuden seuran perustamisen taustalla on myös opettaja-arvoon liittynyt tutkimustyö. Mustavöinen Esa Lappalainen perehtyi neljättä dania suorittaessaan vammaistaekwondoon.
– Erityisryhmien on yleensä vaikea päästä kamppailulajeihin mukaan. Tällä saralla edelläkävijänä on toiminut judo, jossa parista, kolmestakymmenestä seurasta löytyy omia ryhmiä vammaisille. Taekwondossa erityisryhmien kanssa on tehty ansiokasta työtä muun muassa Helsingin Malmilla.
Lappalainen tuo erityisryhmätoimintaa Tampereen seudulle. Huutijärven koulu on keskeinen paikka, ja se voisi saada harrastajia liikkeelle myös kaupungin suunnasta.
Erityisryhmien lisäksi uutta on tiivis koulu- ja perheyhteistyö. Länkyn taekwondo panostaa perheisiin ja toimii tiivisti koulun kanssa. Lappalaista kiehtoo ajatus meidän koulusta, jossa opiskellaan päivisin koulutaitoja ja iltaisin itsepuolustusta.
Joustava alkeisympyrä
Länkyn taekwondo ja Kuhmalahden seura opettavat WTF-taekwondoa, joka tunnetaan myös olympia-taekwondona. Aitoossa harrastetaan ITF-taekwondoa, jossa kilpaillaan otteluiden ja liikesarjojen lisäksi myös murskauksissa.
Esa Lappalaisen suorittaman opettaja-arvon ansiosta Huutijärven salilla voi edetä mustaan vyöhön saakka. Vyöarvojakin tärkeämpänä Lappalainen pitää sitä, että lapset ylipäätään harrastavat.
– Helsingin Sanomissa kerrottiin äskettäin, ettei osa alakouluikäisistä enää pysty istumaan jalat suorassa. On aivan sama, harrastavatko lapset taekwondoa, karatea tai voimistelua, kunhan jotakin tekevät.
Taekwondon aloittaminen on helppoa, sillä alkuun pääsee t-paidassa ja verkkareissa. Eikä mukaan tarvitse lähteä heti lauantaina, sillä Lappalainen tuo Huutijärvelle uudenlaisen alkeisympyrämallin.
– Treenit ovat tavallista pidemmät, sillä keskitymme joka kerta johonkin asiakokonaisuuteen. Esimerkiksi erilaisia potkuja tehdään rauhallisesti, mutta paljon ja perusteellisesti.
Kaikki asiakokonaisuudet (potkutekniikat, torjunta- ja lyöntitekniikat, otteluliikkuminen ja itsepuolustus) toistetaan alkeisympyrän aikana kahteen kertaan. Alkeisympyrän päätyttyä voi suorittaa keltaisen vyön tai jatkaa harjoittelua useampia kierroksia.
Kokeneet vetäjät
Ympyrämallin ansiosta harrastajat etenevät yksilöllistä tahtia vyökokeisiin. Perinteinen alkeiskurssimalli puolestaan on rakennettu vyökokeiden ehdoilla: kaikki aloittavat samaan aikaan ja etenevät samaa tahtia.
– Siinä on se heikkous, että jos ei lähde ensimmäisellä kerralla mukaan, niin seuraava tilaisuus on puolen vuoden tai vuoden päästä, kun seuraava kurssi lähtee. Alkeisympyrään sen sijaan voi hypätä mukaan koska tahansa, sillä kullakin kerralla opetettavat asiat tulevat kaikille uutena.
Alkeis- ja jatkokurssit ovat 20 tunnin kokonaisuuksia, mutta halutessaan voi tehdä useammankin kierroksen ja treenata pidempään ennen vyökoetta. Keltavöitten jatkokurssilla alkeisympyrään tulee uusia kokonaisuuksia. Myös värivyöt keskittyvät yhteen asiakokonaisuuteen joka treeneissä.
Uudella seuralla on alusta alkaen hyvä vetäjätilanne 4 danin opettaja-arvon omaavan Esa Lappalaisen rinnalla vetovastuuta jakaa kaksi kahden danin mustavyötä: hänen tyttärensä Taru Lappalainen sekä hämeenlinnalainen Anne Hiltunen.
– Meillä kaikilla on 15–25 vuoden kokemus taekwondosta ja muista kamppailulajeista sekä lasten ja nuorten parissa toimimisesta, Esa Lappalainen sanoo.
