– Tuntui kuin talo olisi hypännyt ilmaan, kun Rajalanniemessä alettiin talvella räjäytellä, luopioislainen Tuija Sevon kertoo.

– Koko talo tärisi ja hyllyn lasiovet helisivät, kun dumpperit alkoivat ajaa kiveä. Raskaasti kuormatut autot jytistivät routivalla tiellä vauhdilla, ja tuntui, että tavarat putoilevat hyllyistä, Seppo Sevon sanoo.

Perätien ja Niementien risteyksessä asustavat Sevonit ajattelivat, että Rajalanniemen kakkosvaiheen rakennustöistä aiheutuva haitta on vain väliaikainen.

– Kesällä huomasin sattumalta halkeaman ulkoseinässä. Kun aloin katsella paikkoja tarkemmin, niin niitähän oli siellä täällä, Seppo Sevon kertoo.

Halkeamia on useita talon jokaisella seinustalla. Niistä osa ulottuu sokkelista seinän yläosaan saakka. Osa on lyhempiä. Muutamissa rako on revennyt muutaman millimetrin kokoiseksi.

Ulkoseinien jälkeen Seppo Sevon alkoi tarkastaa talon vaurioita myös sisältä. Hän huomasi, että piipun ja palomuurin väliinkin revennyt halkeama.

– Vähän hurja on odottaa talvea, kun ei tiedä, mihin kuntoon perustukset ovat murentuneet. Ja kun rakoihin pääsee talvella vettä, sen tietää, mitä jäätyvä ja sulava vesi rakenteille tekee, Sevon sanoo.

 

Tärinämittarin lukemat pieniä

Puurunkoinen, tiiliverhoiltu talo valmistui Perätien ja Niementien risteykseen vuonna 1988.

– Perolahti rakensi perustukset ja paikallinen, pidetty muurari Riihonen hoiti muuraushommat. Talo on hyvin tehty, eikä rakenteissa ollut murtumia ennen kuin rakennustyöt alkoivat, Tuija Sevon vakuuttaa.

Sevonit ottivat vaurioiden vuoksi yhteyttä Pälkäneen kuntaan ja Maanrakennus Lahdenperään, joka rakentaa Rajalanniemen teitä ja kunnallistekniikkaa. Virroilta tulevan urakoitsijan edustajat kävivät tutustumassa talon halkeamiin. Hekin totesivat, että talo tärisee, kun vieressä kulkevalla tiellä ajetaan raskaassa kivikuormassa.

Paikalle tilattiin tärinämittauksiin erikoistunut konsultti. Tamperelainen Taratest kuvasi halkeamat ja asensi sokkeliin tärinämittarin. Sen mukaan räjäytyksistä ja kuorma-auton liikenteestä aiheutuva tärinä on enimmillään 3–4 millisekunnin luokkaa, kun rakenteiden pitäisi kestää 15 millisekuntia.

Taratestin lopullista raporttia ei ole kuitenkaan vielä saatu.

 

Talo on rakennettu vesipatjan päälle?

Sevonien talon lisäksi halkeamia ei ole havaittu muissa Perätien taloissa. Seppo Sevon kertoo kuulleensa, että tärinää on mitattu myös jossain Rajalanniemen ykkösvaiheen talossa.

– Perätieltä on lähimmille louhintapaikoille matkaa sata metriä. Yleensä 50 metriä on sellainen raja, jota edes tarkastetaan. Sen kauempana talon rakenteiden tärinä on vähäistä, toimitusjohtaja Juha Lahdenperä sanoo.

Hän kertoo käyneensä Sevoneilla ja tunteneensa, kuinka Niementiellä kulkevat kiviautot täristävät taloa.

– Talo on ilmeisesti rakennettu tehokkaasti tärinää johtavan vesipatjan päälle, hän arvelee.

Lahdenperä sanoo, että rakennusten tulee kestää tietty määrä tärinää. Hän ei kuitenkaan ota ennen konsultin lausuntoa kantaa siihen, johtuvatko Sevonien talon vauriot sopimattomasta rakennuspaikasta, puutteellisista perustuksista vai lähellä tehdyistä louhintatöistä.

– Mittareiden mukaan tärinä on kuitenkin niin vähäistä, etteivät ne kunnolla edes reagoi siihen.

 

 

 

Puutteellisista kunnallistekniikan suunnitelmista kertyy kunnalle yli 300 000 euron lisälasku

Kovan onnen Rajalanniemi

Luopioisten Rajalanniemen rakentaminen alkoi vuosituhannen vaihteessa. Silloin sai lainvoiman kaavanmuutos, jolla Rihanselän äärellä sijaitsevat itärannat muutettiin omakotialueeksi.

Vanhassa kaavassa Rajalanniemi oli varattu hotelli- ja kylpyläalueeksi. Kaava ei koskaan toteutunut, vaan jylhät Kukkian kalliorannat pysyivät luopioislaisten lenkkipolkuina ja marjametsinä.

Luopioislaiset vastustivat Rajalanniemen rakentamista. Hanketta vastaan kerättiin kirjelmiä, mutta kukaan ei tehnyt valitusta valtuuston päätöksestä. Rantatontit myytiin sadan markan (16,8 euron) neliöhinnalla, joten reilun parin tuhannen neliön tonteille kertyi hintaa noin 35 000 euroa.

Toisen vaiheen kaavassa kuuma peruna oli Vähäsalmi Rajalanniemen ja Rajalansaaren välissä. Luopioislaiset ja Kukkian saariasukkaat vastustuvat kapean salmen rakentamista.

Hallinto-oikeus poisti rantatontit, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksen, ja 37 omakotitontin aluetta päästiin rakentamaan järkevänä kokonaisuutena.

Etelärannan rantatontit myydään 120 000 – 165  000 eurolla eli noin neljä kertaa kovemmalla hinnalla kuin ykkösvaiheessa. Kymmenestä rantatontista kaksi on myyty ja talojen perustukset ovat jo valmiit. Kaksi muuta rantatonttia on varattu.

Lisäksi komean kalliorinteen päältä on myyty ja varattu kaksi parasta tonttia.

 

Louhintamäärä nousi yli viisinkertaiseksi

Rajalanniemen vesijohtojen ja viemäriputkien piti valmistua kesäkuun loppuun mennessä. Urakka venyy ainakin kolme kuukautta pitkäksi, koska räjäytettävää ja louhittavaa kertyi yli viisi kertaa enemmän kuin suunnittelija oli laskenut.

Rajalanniemen kunnallistekniikan suunnitellut Pöyry Finland Oy arvioi, että kiveä pitää louhia 1800 kuutiota. Arvio meni pahasti metsään, sillä lopullinen määrä asettuu noin 10 000 kuutioon.

Kunnallistekniikkaa rakentaa Maanrakennus Lahdenperä Oy Virroilta. Se voitti urakan 629 000 euron tarjouksellaan. Kun louhittavan kiven määrä ylitti arviot rutkasti, kunta myönsi hankkeeseen kesällä 280 000 euron lisämäärärahan.

Se ei tule riittämään, sillä louhintaa ja muita lisätöitä on kertynyt arvioitua enemmän.

– Suunnitelmien mukaan niemessä piti päästä pääosin kaivamalla. Mutta kallio on joka paikassa pinnassa, eikä louhimatta päässyt kuin parissa kohdassa, Juha Lahdenperä kertoo.

Suunnitelmissa oli muitakin virheitä. Rantaan kulkeva Vähäsalmentie ehdittiin tehdä tonttien puolelle, kunnes huomattiin, että suunnittelija oli merkinnyt koordinaatit pieleen. Lisätöinä on pitänyt tehdä myös suunnitelmista puuttuneita teitä ja putkia.

Nyt Rajalanniemen teiden laidoilla tehdään viimeistelytöitä.

– Odotamme, että sähköt tullaan asentamaan ensi viikolla. Sitten pääsemme nostamaan pylväitä pystyyn ja peittelemään viimeisiä monttuja, Juha Lahdenperä kertoo.

Rajalanniemen pitkittynyt urakka pakotti Maanrakennus Lahdenperän vetämään takaisin jo jätettyjä urakkatarjouksia.

– En ole tarjonnut koko kesänä yhtäkään urakkaa, kun en ole tiennyt, kauanko koneet ovat kiinni Rajalanniemessä. Meillä on sikäli poikkeuksellinen tilanne, että on samaan aikaan käynnissä kaksi urakkaa, joissa molemmissa on pitänyt louhia viisinkertainen määrä suunnitelmiin verrattuna. Toinen työmaa on Ruutanantien varressa Kangasalla. Siellä kalliota piti olla 700 kuutiota, mutta sitä olikin 4000 kuutiota, Lahdenperä sanoo.