Jos paikkakunnat pitäisi jakaa kovaonnisiin Aku Ankkoihin ja myötätuulessa purjehtiviin Hannu Hanhiin, niin Kangasala lukeutuisi epäilemättä onnekkaimpien joukkoon.
Jo jääkausi järjesteli harjut ja vedet niin, että Kangasalan kannaksella on pari astetta lämpimämpää kuin näillä seuduilla yleensä. Vedet tarjosivat otolliset kulkureitit ensimmäisille asukkaille.
Eikä kulkeminen ole senkään jälkeen ollut vaikeaa, sillä Kangasala on aina ollut liikenteen solmupaikka. Sekä tärkeät maantiet että kiskot ovat aina kulkeneet Kangasalan kautta.
Kulkemisessa käynnistyi 150 vuotta sitten uusi vaihe. Silloin höyryvoima valjastettiin Suomessakin liikkumiseen.
Ensimmäinen rautatieosuus valmistui vuonna 1862 Helsingistä Hämeenlinnaan. Parikymmentä vuotta myöhemmin radanrakentajat saapuivat Kangasalle.
Nykyoloihin verrattuna rautatietyömaalla ja radalla oli suunnilleen saman mittaluokan merkitys kuin ydinvoimalatyömaalla. Monella paikkakunnalla rataan suhtauduttiin nihkeästi, mutta hämäläisisännät luovuttivat maata sopuisasti.
Tampereelta Vaasaan kulkenut rautatie ei kulkenut sattumalta Kangasalan kautta. Reilut sata vuotta sitten väännettiin tosissaan peistä siitä, vietäisiinkö kiskot Näsijärven länsi- vai itäpuolelta.
Kangasala, Orivesi ja Vilppula saavat kiittää radasta ja historiansa suurimmasta piristysruiskeesta muun muassa Agaton Meurmania ja Mäntän tehtaiden perustaja G.A. Serlachiusta. He ajoivat läpi ajatuksen siitä, että Vaasan ja Suomenlahden meriliikenne pitää liittää kiskoilla sisämaahan.
Oman aseman saaneet kylät Suinula, Siitama ja Halima liitettiin valtasuonella nopeasti kehittyvään maailmaan. Radan ansiosta ne pääsivät ensimmäisenä nauttimaan muun muassa lennättimestä. Myös postiyhteydet kohenivat huikeasti.
Kangasalan rata ja asema hiljenivät 1970-luvulla, kun Tampereelta Seinäjoelle valmistui uusi oikorata. Kangasalla rautatieliikenteen loppumista ei pidetty kummoinenkaan kolauksena, sillä liikenne oli siirtymässä kumipyörille.
Aikanaan Kangasalta pääsi kiskoilla parin tunnin välein Tampereelle. Nykyisin enää kolme junaa päivässä pysähtyy Oriveden asemalla ja kaikki kulkevat Kangasalan ohi.
Rautateiden kehittämisessä pääpaino on ollut jo pitkään kaukoliikenteellä ja lisänopeudella. Kangasalle ja Orivedelle kulkee valmiit kiskot, joilla olisi tilaa. Maantiet Tampereen suuntaan sen sijaan ovat jo tukossa.
Olisiko aika kehittää lähijunaliikennettä? Miksei se toimisi myös Tampereen seudulla samaan tapaan kuin pääkaupunkiseudulla.
Tommi Liljedahl
