Pälkäneen ympärisoudut siirretty

Pälkäneellä on ehditty ideoida moneen otteeseen Pälkäneen ympärisoutuja. Tapahtuma tulee mahdolliseksi heti kun pitkään suunniteltu Iharin kannaksen avaus toteutuu.

Längelmäveden ja Pälkäneveden välissä on nykyisin ainoastaan muutaman metrin kannas. Se kauhaistaan pois, kun viranomaisten myöntämä lupa vihdoin saa lainvoiman. Nyt odotetaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua, koska valittajat pelkäävät, että kannaksen avaaminen sekoittaisi Heposelän vedet ja lisäisi veneliikennettä kapeassa uomassa.
Näillä vesillä on tapahtunut vuosisatojen aikana isoja mullistuksia. Iharissa oli vuoteen 1604 saakka salmi, joka yhdisti Längelmä- ja Pälkänevedet. Salmi muuttui koskeksi, kun Pälkänevesi puhkaisi Kostianvirran uoman hiekkaiseen kannakseen Onkkaalassa reilut 400 vuotta sitten.
Pälkäneveden pinta aleni monta metriä Mallasveden tasolle. Längelmävesi jäi vielä reiluksi pariksi sadaksi vuodeksi korkeammalle. Se valahti Mallas- ja Pälkäneveden tasalle vuonna 1830, kun venäläinen insinööri- ja rakennustaito pettivät Kaivannossa. Kanavarakennelmat luhistuivat veden paineesta ja Längelmävesi karkasi uuden uoman kautta kohti Valkeakoskea.

Edellisvuosisatojen kaltaisia mullistuksia ei ole tiedossa, kun Ihari vihdoin päästään avaamaan. Pälkänevesi ja Längelmävesi ovat käytännössä samalla tasolla. Niiden pieni korkeusero saa aikaan sen virtauksen, joka Iharin uomaan kuuluukin ja joka pitää virran ja Heposelän veden entistä parempilaatuisena.
Iharin kannaksen avaamiseen valmistauduttiin jo muutama vuosi sitten, kun maalaismaisemassa polveilevaa maantietä oltiin rakentamassa. Tien alle asennettiin valmiiksi siltarumpu, jota pitkin mahtuu soutuveneellä ja kanootilla. Sitä isommilla paateilla Iharinjoelle ei kannata lähteä edes nyt, kun vedet hipovat ennätyskorkeuksia.
Kun Ihari aikanaan avataan, Pälkäneestä tulee saari. Epaala-Kuulialan, Raikun, Saarikylien Seitsyen kierrokselle kertyy mittaa reilut 30 kilometriä, joten ihan jokailtainen lenkki Pälkäneen ympärisoudusta ei tule.

Viranomaisten pitääkin vahtia, ettei vesille tehdä mitä mieleen juolahtaa. Kapeiden salmien täyttäjien ja lahtien sulkijoiden ei aikanaan tarvinnut käydä läpi samanlaista lupaviidakkoa kuin kannaksen avaajan. Vesien virtaus on seisautettu kuskaamalla riittävä määrä maata siihen kohtaan, josta on pitänyt päästä kulkemaan. Vuosikymmenten varrella moni matala lahti on kasvanut umpeen sen vuoksi, ettei vesi pääse vaihtumaan.

Tommi Liljedahl

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?